Keitele (yhd.)

3 428 880 000 m³ <br />3,429 km³ <br />3 428 880 000 000 l <br />

1 461 700 m <br />

Keitele, Ala-Keitele, Keski-Keitele, Ylä-Keitele on iso järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Se sijaitsee Keski-Suomen ja Pohjois-Savon maakunnissa ja kuuluu Keski-Suomen ELYn ympäristövastuualueeseen. Keitele, Ala-Keitele, Keski-Keitele, Ylä-Keitele on Keski-Suomen maakuntajärvi.

Järvi

Nimi: Keitele, Ala-Keitele, Keski-Keitele, Ylä-Keitele
Järvinumero: 14.411.1.001, 14.421.1.001, 14.431.1.001
Vesistöalue: Ala-Keiteleen lähialue (14.411), Keski-Keiteleen lähialue (14.421), Ylä-Keiteleen lähialue (14.431)
Päävesistö: Kymijoki (14)

Perustiedot

Pinta-ala: 49 841 ha
Syvyys: 66 m
Keskisyvyys: 6,88 m
Tilavuus: 3 428 880 000 m³3,429 km³ <br />3 428 880 000 000 l <br />
Rantaviiva: 1 461,7 km1 461 700 m <br />
Korkeustaso: 99,5 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Äänekoski, Viitasaari, Konnevesi (kunta), Vesanto
Maakunta: Keski-Suomen maakunta, Pohjois-Savon maakunta
ELY-keskus: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Kuvat

Keitele (yhd.)/­Valtakunnallinen sinileväseuranta (Ylä-Keitele)

Laiturikuva

Kaikki kuvat järveltä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Keitele on melko iso (498 km²) järvi Kymijoen vesistössä. Se on kooltaan Keski-Suomen toiseksi suurin järvi, Päijänteen jälkeen. Se sijaitsee Keski-Suomen maakunnan itärajalla pieneltä osin Pohjois-Savon puolella. Keitele alkaa etelässä Äänekoskelta (Ala-Keitele) ja ulottuu pohjoisessa Viitasaaren itäpuolelle (Ylä-Keitele). Keiteleen ja Päijänteen yhdistää viisi kanavaa: Paatela, Kapeekoski, Kuusa, Kuhankoski sekä Vaajakoski. Keiteleen ja Konneveden välillä taas kulkee Neiturin kanava

Niemet ja saaret jakavat Keiteleen kolmeen altaaseen: Ylä-Keitele (80 km²), Keski-Keitele (330 km²) ja Ala-Keitele (88 km²). Neiturin kanavan kautta on yhteys Konneveteen, jonne sulutusten myötä menee vettä. Järven päälaskusuunta on kuitenkin Äänekosken kautta Kuhnamojärveen.

Nykytila ja suojelu

Keitele on kirkasvetinen ja ekologiselta tilaltaan hyvä, Ylä-Keiteleen osalta jopa erinomainen.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Keiteleen vesiluonto on rikas lajistoltaan ja elinympäristöiltään. Keiteleellä on hyvin monimuotoinen rakenne ja sieltä löytyy pienipiirteisiä, vehmaita lahtia ja karuja hiekkaisia, tai kivisiä rantoja sekä aavoja selkiä. Keiteleellä on runsaasti saaria ja luotoja, jotka ovat erinomaisia lintujen pesimäpaikkoja. Järven luonnosta löytyy runsaasti erilaisia elinympäristöjä, jotka pitävät yllä runsasta lajistoa. Keitele onkin kasviharrastajan ja eläinharrastajan paratiisi.

Rantojen kasvillisuus on hyvin vaihtelevaa ja monilajista. Tavallisina rannan kasvilajeina mainittakoon järviruoko, järvikaisla, rantakukka, luhtavuohennokka, luhtakuusio, rantamatara, ranta-alpi, terttualpi, erilaiset sarat, heinät ja vihvilät. Vesikasvillisuuteen kuuluvat muun muassa ulpukka, lumme, nuottaruoho, vesitatar, järvikorte, ahvenvita ja uistinvita. Keiteleen kalastoon kuuluvat runsaslukuisina muun muassa ahvenkalat, kuten ahven ja kuha, lohikalat, kuten siika ja muikku, hauki ja monet särkikalat. Järven pesimälinnustoon kuuluvat muiden lajien muassa isokoskelo, tukkakoskelo, telkkä, silkkiuikku, härkälintu, heinäsorsa, tavi, kuikka, laulujoutsen, kalalokki, selkälokki, naurulokki, harmaalokki, kalatiira, rantasipi ja kalasääski.

Tarut ja tositarinat

Keitele tunnetaan erityisesti Akseli Gallén-Kallelan Konginkankaalla maalaamasta Keitele-taulusta vuodelta 1905. Taulu on esillä Lontoon National Galleryssä.

Aiheesta muualla

• Keitele (järvi) (Wikipedia)