Ero sivun ”Köyliönjärvi (34.054.1.001)” versioiden välillä
LJ (keskustelu | muokkaukset) |
LJ (keskustelu | muokkaukset) |
||
Rivi 41: | Rivi 41: | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
+ | [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Koylionjarvi%285261%29 Ympäristö.fi] |
Versio 11. elokuuta 2015 kello 18.26
Järvi
Nimi: Köyliönjärvi
Järvinumero: 34.054.1.001
Vesistöalue: Köyliönjärven alue (34.054)
Päävesistö: Eurajoki (34)
Perustiedot
Pinta-ala: 1 242,5 ha
Syvyys: 12,81 m
Keskisyvyys: 2,62 m
Tilavuus: 32 574 400 m³0,0326 km³ <br />32 574 400 000 l <br />
Rantaviiva: 36,79 km36 790 m <br />
Korkeustaso: 40,5 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Säkylä
Maakunta: Satakunnan maakunta
ELY-keskus: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Köyliönjärvi (34.054.1.001)/Valtakunnallinen sinileväseuranta (Yttilän Otta)
21. kesäkuu 2022 17:28
Ei levää
Järven erityispiirteet
Köyliönjärvi sijaitsee Eurajoen vesistössä Satakunnassa. Pinta-ala on 12,4 km², keskisyvyys 2,6 metriä ja suurin syvyys 13 metriä.
Valuma-alue järven luusuassa on 136 km² ja järvisyys 9,2 %. Suurin osavaluma-alue on Ketelinoja, 27 km².
Saaria on melko vähän, suurin on Kirkkosaari eli Luoto (140 ha). Kaukosaaren (6,5 ha) pohjoispuolella sijaitsee Kirkkokarilla piispa Henrikin muistokivi.
Köyliönjärven nykyiseltä asteikolta on havaintoja vuodesta 1970 alkaen. Koko jakson keskivedenkorkeus on ollut N60+40,74 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 64 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+41,46 m (toukokuulta1984), alin N60+40,33 m (syyskuulta 1983), joten äärivaihtelu on ollut 113 cm.
Nykytila
Köyliönjärvi on pintavesityypiltään runsasravinteinen järvi, ja sen ekologinen tila on ylirehevyyden vuoksi luokiteltu vuonna 2013 välttäväksi. Järven hajakuormitus ja sisäinen kuormitus on voimakasta. Veden kokonaisfosforipitoisuudet ovat erittäin suuria, ja etenkin kesäpitoisuudet ovat kasvaneet 1970-luvulta lähtien, mutta ovat olleet jälleen laskussa vuodesta 2006 lähtien. Myös typpeä on vedessä hyvin runsaasti. Planktonlevien määrään verrannollisen a-klorofyllin pitoisuudet ovat kasvaneet 1970-luvulta lähtien ja ne ovat poikkeuksellisen suuria ja ylireheville vesille ominaisia.
Köyliönjärvessä on esiintynyt kesäisin voimakasta hapen ylikyllästystä, mikä liittyy voimakkaaseen planktonlevätuotantoon. Talvisin alusvedessä esiintyy voimakasta hapen vajausta tai happikatoa.
Köyliönjärven vedessä on melko runsaasti humusta. Vesi on kesäisin erittäin sameaa, ja näkösyvyys on alle yhden metrin. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on usein kesällä poikkeuksellisen korkea, mikä johtuu voimakkaasta levätuotannosta. Veden pH-arvot ovat vaihdelleet 2000-luvulla kesäkuusta syyskuuhun välillä 7,5–9,6. Talvisin pH on ollut 6,8–7,9. Liuenneiden suolojen määrää kuvaavan sähkönjohtavuuden mitatut arvot ovat korkeita, joka johtuu todennäköisesti voimakkaasta hajakuormituksesta.
Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus, 30.9.2013
Päivitetty 13.7.2015
Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 25.6.2015
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Ranta- ja ruovikkolinnustoon kuuluvat mm. kaulushaikara, ruskosuohaukka, luhtahuitti, kurki ja ruokokerttunen. Myös rantalehtojen lajisto on monipuolinen. Alueen vakinaiseen pesimälinnustoon kuuluvat mm. harmaapäätikka, satakieli, luhtakerttunen, lehtokerttu ja mustapääkerttu ja kultarinta. Varsinkin muuttoaikoina alueella tavataan laulujoutsenia ja kahlaajia kuten liro ja suokukko.