Ero sivun ”Aurejärvi (35.573.1.001)” versioiden välillä
Rivi 3: | Rivi 3: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
− | Aurejärvi on Ikaalisten reittiin kuuluva iso erämainen järvi Parkanon ja Ylöjärven Kurun alueella Pohjois-Pirkanmaalla. | + | Aurejärvi on Ikaalisten reittiin kuuluva iso erämainen järvi Parkanon ja Ylöjärven Kurun alueella Pohjois-Pirkanmaalla. Pinta-alaltaan se on 21 km². Järven maksimisyvyys on 30 m ja keskisyvyys 7 m. Aurejärvi laskee Aurejokea pitkin Kyrösjärveen, jonka vedet laskevat Pappilanjoen kautta Kirkkojärveen ja edelleen Siuronkoskeen. Siuronkoskesta reitti kulkee Kuloveden ja Rautaveden kautta Kokemäenjokeen. Kokemäenjoki laskee lopulta Saaristomereen. |
Järven rannat ovat enimmäkseen loivia ja soistuneita, ja rantaviiva on sokkeloinen. Rantakasvillisuus on karua, ja siinä on pohjoista leimaa. Vesikasvillisuutta on vähän. | Järven rannat ovat enimmäkseen loivia ja soistuneita, ja rantaviiva on sokkeloinen. Rantakasvillisuus on karua, ja siinä on pohjoista leimaa. Vesikasvillisuutta on vähän. |
Versio 22. lokakuuta 2015 kello 10.05
Järvi
Nimi: Aurejärvi
Järvinumero: 35.573.1.001
Vesistöalue: Aurejärven alue (35.573)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 2 117,38 ha
Syvyys: 39 m
Keskisyvyys: 7,39 m
Tilavuus: 156 311 000 m³0,156 km³ <br />156 311 000 000 l <br />
Rantaviiva: 106,33 km106 330 m <br />
Korkeustaso: 155 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Parkano
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Aurejärvi on Ikaalisten reittiin kuuluva iso erämainen järvi Parkanon ja Ylöjärven Kurun alueella Pohjois-Pirkanmaalla. Pinta-alaltaan se on 21 km². Järven maksimisyvyys on 30 m ja keskisyvyys 7 m. Aurejärvi laskee Aurejokea pitkin Kyrösjärveen, jonka vedet laskevat Pappilanjoen kautta Kirkkojärveen ja edelleen Siuronkoskeen. Siuronkoskesta reitti kulkee Kuloveden ja Rautaveden kautta Kokemäenjokeen. Kokemäenjoki laskee lopulta Saaristomereen.
Järven rannat ovat enimmäkseen loivia ja soistuneita, ja rantaviiva on sokkeloinen. Rantakasvillisuus on karua, ja siinä on pohjoista leimaa. Vesikasvillisuutta on vähän.
Nykytila ja suojelu
Aurejärvi on pysynyt harvinaisen luonnontilaisena. Järven vesi on humuspitoista ja karua. Aurejärvi on yksi Etelä-Suomen puhtaimpia vesistöjä.
Fosforin pitoisuus vedessä on pysynyt kaikkina vuosina selvästi erinomaiseen ekologiseen tilaan oikeuttavaa maksimipitoisuutta (30 μg/l) alhaisempana (1990-2014). Myös klorofyllin pitoisuus on pysynyt alle tavoitellun pitoisuuden (12 μg/l) lukuunottamatta vuotta 2007. Fosforin pitoisuudessa on havaittavissa hitaasti laskeva trendi. Sen sijaan klorofyllin pitoisuudessa on huolimatta vuosittaisesta vaihtelusta havaittavissa pieni nouseva trendi. Happitilanne Aurejärvessä on hyvä koko vesipatsaassa vuoden ympäri. Huolimatta näytteenottopaikan syvyydestä (30 m) myös pohjanläheisen veden happipitoisuus on pysynyt hyvänä. Lisäksi fosforin pitoisuus on pieni.
Kokonaisfosforin ja klorofylli a:n pitoisuudet (μg/l) veden pintakerroksessa (0-2 m) Aurejärvessä kasvukauden aikana v. 1990-2012. Aurejärvi on tyypitelty runsashumuksiseksi järveksi (Rh), jossa erinomaisen vedenlaadun saavuttamiseksi klorofylli a:n pitoisuuden tulee olla alle 12 μg/l ja kokonaisfosforin alle 30 μg/l.
Järvi on valtakunnallisen rantojensuojeluohjelman kohde. Suojelun toteutuskeinoina ovat luonnonsuojelulaki ja vesialueilla vesilaki. Alueella on metsästys ja kalastus sallittu, mikäli niitä ei muun syyn perusteella kielletä.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Järvessä on vahva kuhakanta.
Alueella esiintyviä lintudirektiivin eli luonnonvaraisten lintujen suojelusta (79/409/ETY) annetun direktiivin liitteen I mukaisia lintulajeja ovat : kuikka, kalatiira
Asutus ja vesistön käyttötavat
Aurejärvi on suosittua mökkialuetta, joten kesäisin kylän väkiluku melkeinpä tuplaantuu mökkiläisten saavuttua. Järvellä on erinomaiset uistelu ja verkkokalastus mahdollisuudet.
Aiheesta muualla
Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu. Natura 2000-alueet. Aurejärvi. Internet-sivu. Viitattu 10.7.2014. [1]
Wikipedia. Aurejärvi. Internet-sivu. Viitattu 10.7.2014. [2]