Ero sivun ”Haapajärven tekojärvi (84.088.2.001)” versioiden välillä
| Rivi 13: | Rivi 13: | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
| + | Tekojärven rannoilla ja saarissa on parikymmentä mökkiä ja järven lounaispäässä lintutorni. | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
Versio 6. kesäkuuta 2018 kello 10.21
Järvi
Nimi: Haapajärven tekojärvi
Järvinumero: 84.088.2.001
Vesistöalue: Haapajoen valuma-alue (84.088)
Päävesistö: Perämeren rannikkoalue (84)
Perustiedot
Pinta-ala: 436,09 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 26,2 km26 200 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Raahe
Maakunta: Pohjois-Pohjanmaan maakunta
ELY-keskus: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue:
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Haapajärven tekojärvi (84.088.2.001)/Haapajärven lintutorni
20. kesäkuu 2022 13:44
Kosteikko nähtynä lintuto...
Järven erityispiirteet
Haapajärven tekojärvi sijaitsee Raahen kaupungin keskustasta 5 kilometriä kaakkoon. Järvi on noin 4 kilometriä pitkä ja 2 kilometriä leveä. Sen säännöstelyväli on 14,64-17,84 metriä merenpinnasta. Järven suurin syvyys on 7 metriä ja tilavuus 11,5 miljoonaa kuutiometriä.
Haapajärven tekoallas rakennettiin vuosina 1966-67 turvaamaan Rautaruukki Oy:n makeanveden saantia. Alkuperäinen Haapajärvi imuruopattiin ja lisäksi rakennettiin 1500 metriä patovallia. Valmistumassa olevaan tekojärveen alettiin laskea vettä Pattijoesta 14.4.1967, vaikka allas ei ollut vielä valmis. Penkereitä korotettiin altaan täyttyessä ja syyskuun loppuun 1967 mennessä patovallit olivat valmiit. Lopulliseen korkeuteensa tekojärvi täyttyi viimeistään kevään 1968 kevättulvien vesistä.
Haapajärvi laskee vetensä 7 kilometriä pitkän Haapajoen kautta merestä padottuun Siniluodon tekoaltaaseen. Tästä vesi jatkaa matkaansa kolmanteen tekoaltaaseen, eli Kuljunlahteen. Siitä SSAB:n terästehdas ottaa sitten vettä jäähdytykseen.
Nykytila ja suojelu
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tekojärven rannoilla ja saarissa on parikymmentä mökkiä ja järven lounaispäässä lintutorni.
