Riihimäki

12 556 ha <br />

Tässä kunnassa on kaikkiaan 12 järveä. Se kuuluu Kanta-Hämeen maakuntaan ja Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristövastuualueeseen.

• Kokonaispinta-ala: 125,56 km²12 556 ha <br />
• Maapinta-ala: 121,03 km²
• Sisävesipinta-ala: 4,53 km²
• Meripinta-ala: 0 km²

3,61 %

Sisävesien osuus kunnan pinta-alasta ilman merialueita

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Kunnan suurimmat järvet

• Hirvijärvi (21.033.1.009) (430,37 ha)
• Suolijärvi (21.033.1.001) (186,38 ha)
• Paalijärvi (21.025.1.001) (76,02 ha)

… lisää tuloksia

Kunnan syvimmät järvet

• Hirvijärvi (21.033.1.009) (29,64 m)

Pisin rantaviiva

• Hirvijärvi (21.033.1.009) (17,47 km17 470 m <br />)
• Suolijärvi (21.033.1.001) (16,96 km16 960 m <br />)
• Paalijärvi (21.025.1.001) (4,56 km4 560 m <br />)

… lisää tuloksia

Kunta ja sen vesistöt

Riihimäki sijaitsee Salpausselkien harjuselänteiden välisellä alavalla tasangolla, osin sekä Kokemäenjoen että Vantaanjoen vesistöalueilla. Kaupungin keskustaajamaa halkoo puron levyisenä uomana Erkylänjärvestä laskeva Vantaanjoki. Arolammi on joen ensimmäinen ja ainoa Vantaanjoen lampimainen leventymä kaupungin eteläosassa.

Riihimäen laajimmat, rakentamattomat mäkiset alueet ovat kunnan lounaisosissa. Siellä sijaitsevat myös kaupungin järvet. Hirvijärvi on järvistä suurin ja syvin, lähes 30 metriä. Siitä vedet laskevat Vatsianjärven kautta metsien reunustamaan Suolijärveen ja edelleen Hyvinkään puolella Kytäjärveen. Nämä järvet ovat osa pääkaupunkiseudun vedenhankinnan varajärjestelmää, ja niissä on säännöstelypadot.

Hirvijärven koillispuolella sijaitseva matala Paalijärvi ja siihen laskeva Vähäjärvi laskevat Paalijoen kautta Vantaaseen. Vaikka kunnan alueella on vain kuusi järveä, kaksi niistä on Vähäjärviä. Paalijärven Vähäjärvestä kaksi kilometriä lounaaseen on Hirvijärveen laskeva Vähäjärvi. Kyläläiset kutsuvat sitä myös Pikkujärveksi.

Vedenlaadun seuranta

Riihimäen kaupunki aloitti säännöllisen järvi- ja lampien vedenlaadun seurannan vuonna 2006. Tavoitteena on lisätä tietoa vesien laadusta ja käytettävyydestä ranta-asukkaille ja kuntalaisille. Tietoa tarvitaan myös järvien suojelu- ja kunnostustarpeen arviointiin ja virkistyskäytön suunnitteluun. Seurantatietoa on käytetty myös vesienhoitotyössä, kun vesien ekologista tilaa on arvioitu.

Riihimäen suurimmat järvet, Hirvijärvi ja Suolijärvi sijaitsevat kuntien rajalla ja niiden seuranta toteutetaan yhteistyössä Hyvinkään kanssa.

Aiheesta muualla

Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry on lisännyt Riihimäen pintavesien seurantatiedot Järviwikiin syksyllä 2015. Uutta seurantatietoa päivitetään sivuille jatkossakin. Järvikohtaiset vedenlaadun seurantaraportit löydät vesiensuojeluyhdistyksen kotisivuilta .

Riihimäen kaupungin luonnosta ja ympäristön tilasta löydät lisätietoa kaupungin kotisivuilta ja kaupungin karttapalvelusta. Valtakunnallinen vesistökunnostusverkosto on kaikille avoin yhteydenpitofoorumi, jonka tavoitteena on välittää tietoa ja kokemuksia vesistöjen kunnostamisesta. Tutustu verkoston sivuihin, vaikka oman järvesi suojeluyhdistyksen kanssa. Voit aloittaa leikkimielisesti järvien kunnostukseen tutustumalla aiheeseen pelaamalla.

Riihimäki kuuluu Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueeseen. Vesien hyvän tilan saavuttamiseksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) koordinoivat vesienhoitotyötä. Toiselle vesienhoitokaudelle (2016-2021) on päivitetty suunnitelma ja alueellinen toimenpideohjelma.