Ero sivun ”Maaninkajärvi (04.282.1.001)” versioiden välillä
(wikitekstiä) |
(tietoja natura 2000 -alueesta) |
||
| Rivi 16: | Rivi 16: | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| + | Maaninkajärven Valkeinen on Natura 2000 -alue. | ||
| + | |||
Maaninkajärven vesienhoidolle on asetettu tavoitteita Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelmassa. Lisätietoja järven nykytilasta ja vesienhoidon tavoitteista löydät tiivistetysti [[Maaninkajärvi (04.282.1.001)/Järvikortti|Maaninkajärven järvikortista]]. | Maaninkajärven vesienhoidolle on asetettu tavoitteita Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelmassa. Lisätietoja järven nykytilasta ja vesienhoidon tavoitteista löydät tiivistetysti [[Maaninkajärvi (04.282.1.001)/Järvikortti|Maaninkajärven järvikortista]]. | ||
| + | |||
| + | ===Valkeinen=== | ||
| + | Maaninkajärven Valkeinen on harjuainesten ympäröimä ja niiden lähes kokonaan Pienestä Ruokovedestä erottava lahti. Valkeisen valuma-alue on melko pieni ja Valkeiseen tuleekin pintavesiä vain joistakin ojista, lisäksi Valkeisen etelärannalla sijaitsee lähteitä, joista se saa pääosan vesistään Pienen Ruokoveden lisäksi.<ref name="ymp">[http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Valkeinen%286367%29 Valkeinen] 20.6.2013 Ympäristö.fi</ref> | ||
| + | |||
| + | Valkeinen on kasvilajistoltaan ja kasvillisuudeltaan luontaisesti rehevä lahti. Vesikasvillisuus on monipuolista ja runsasta. Uposkasvien valtalajeja ovat karva- ja sahalehti, muita uposkasveja ovat muun muassa vesirutto, näkinpartaislevät ja litteävita. Kelluslehtisten valtalajit ovat ulpukat ja uistinvita ja ilmaversoisten järviruoko ja -korte sekä piuru.<ref name="ymp"/> | ||
| + | |||
| + | Voimakas piisamin laidunnus on muuttanut ainakin ilmaverso- ja kelluslehtikasvillisuutta vuodesta 1980, jolloin alueella tehtiin ensimmäinen kasvillisuuskartoitus.<ref name="ymp"/> | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
| Rivi 25: | Rivi 34: | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
| + | <references/> | ||
[[Luokka:Säännöstellyt järvet]] | [[Luokka:Säännöstellyt järvet]] | ||
Versio 30. maaliskuuta 2016 kello 14.21
Järvi
Nimi: Maaninkajärvi
Järvinumero: 04.282.1.001
Vesistöalue: Maaninkajärven - Ylä-Ruokoveden alue (04.282)
Päävesistö: Vuoksi (04)
Perustiedot
Pinta-ala: 2 435,34 ha
Syvyys: 70,42 m
Keskisyvyys: 10,58 m
Tilavuus: 257 695 000 m³0,258 km³ <br />257 695 000 000 l <br />
Rantaviiva: 108,36 km108 360 m <br />
Korkeustaso: 81,9 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Kuopio
Maakunta: Pohjois-Savon maakunta
ELY-keskus: Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Maaninkajärvi sijaitsee Pohjois-Savossa, Vuoksen vesistön Iisalmen reitillä. Järven pinta-ala on 24,4 km2. Maaninkajärvi on syvä; keskisyvyys on 10,6 m ja suurin syvyys on peräti 70,4 m. Tätä suurempi syvyyslukema löytyy Suomessa vain kymmenestä järvestä.
Järvi on luode-kaakko -suuntainen, pituutta on 17 km. Luoteessa vuonomainen Tuovilanlahti on viisi kilometriä pitkä, vain 100–400 metriä leveä ja kauttaaltaan syvä, jopa yli 50 m. Tuovilanlahden keskisyvyydeksi on arvioitu 24 m, joten itsenäisenä järvenä se olisi keskisyvyydeltään Suomen syvin. Maaninkajärven syvänne jatkuu järven luoteisrannalla kaakkoispäähän saakka. Haalanselkä, sekä Ruuskalansaaren itä- ja pohjoispuoliset lahdet ovat selvästi matalampia kuin muu järvi.
Maaninkajärvessä on niukalti saaria, suurin on Ruuskalansaari (224 ha).
Maaninkajärven valuma-alueen pinta-ala on järvi mukaan lukien 5 841 km2, josta vesistöä 7,9 %. Valtaosan valuma-alueesta muodostaa yläpuolinen Iisalmen reitti (5 583 km2), joka purkautuu Onkivedestä Ahkiolahden kanavan ja Viannankosken kautta.
Tuovilanlahteen laskee luoteesta jyrkkärinteisessä, kapeassa rotkolaaksossa Korkeankoskenjoki. Siinä on jyrkkä koski, Korkeakoski, joka on Maaningan tärkein luonnonnähtävyys. Sitä on myös kutsuttu Suomen korkeimmaksi vesiputoukseksi, vaikka pystysuoria osia siinä ei merkittävästi ole.
Säännöstely
Maaninkajärven vedenkorkeus on keskimäärin vain muutaman sentin Kallaveden pintaa ylempänä. Kallaveden säännöstely siis käytännössä määrää paljolti myös Maaninkajärven vedenkorkeuden. Lisätietoa Kallaveden tasosssa olevien järvien säännöstelystä löydät säännöstelysivulta.
Nykytila ja suojelu
Maaninkajärven Valkeinen on Natura 2000 -alue.
Maaninkajärven vesienhoidolle on asetettu tavoitteita Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelmassa. Lisätietoja järven nykytilasta ja vesienhoidon tavoitteista löydät tiivistetysti Maaninkajärven järvikortista.
Valkeinen
Maaninkajärven Valkeinen on harjuainesten ympäröimä ja niiden lähes kokonaan Pienestä Ruokovedestä erottava lahti. Valkeisen valuma-alue on melko pieni ja Valkeiseen tuleekin pintavesiä vain joistakin ojista, lisäksi Valkeisen etelärannalla sijaitsee lähteitä, joista se saa pääosan vesistään Pienen Ruokoveden lisäksi.[1]
Valkeinen on kasvilajistoltaan ja kasvillisuudeltaan luontaisesti rehevä lahti. Vesikasvillisuus on monipuolista ja runsasta. Uposkasvien valtalajeja ovat karva- ja sahalehti, muita uposkasveja ovat muun muassa vesirutto, näkinpartaislevät ja litteävita. Kelluslehtisten valtalajit ovat ulpukat ja uistinvita ja ilmaversoisten järviruoko ja -korte sekä piuru.[1]
Voimakas piisamin laidunnus on muuttanut ainakin ilmaverso- ja kelluslehtikasvillisuutta vuodesta 1980, jolloin alueella tehtiin ensimmäinen kasvillisuuskartoitus.[1]
