Joutsjärvi (19.003.1.007)

2 270 m <br />

Joutsjärvi on keskikokoinen järvi Mustijoki (19) -päävesistössä. Se sijaitsee Uudenmaan maakunnassa ja kuuluu Uudenmaan ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Joutsjärvi
Järvinumero: 19.003.1.007
Vesistöalue: Mäntsälänjoen valuma-alue (19.003)
Päävesistö: Mustijoki (19)

Perustiedot

Pinta-ala: 26,34 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 2,27 km2 270 m <br />
Korkeustaso:

Hallinnolliset alueet

Kunta: Mäntsälä
Maakunta: Uudenmaan maakunta
ELY-keskus: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Joutsjärven pinta-ala on 0,26 km2 ja se kuuluu Mäntsälänjoen vesistöalueeseen. Joutsjärvi on matala, sen maksimisyvyys on 1,8 m ja keskisyvyys 1,1 m. Valuma-alueen pinta-ala on 22,1 km2. Järven valuma-alueesta 15 % on peltoa ja 11 % suota. Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.

Nykytila ja suojelu

Valuma-alueen pinta-ala on 22,1 km2. Järven valuma-alueesta 15 % on peltoa ja 11 % suota. Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaisesti Joutsjärven vesi on kuulunut luokkaan välttävä vuoden 1991 elokuussa tehdyn vesianalyysin perusteella. Joutsjärven kokonaisfosforipitoisuus oli 59 μg/l kesäkuussa ja 111 μg/l heinäkuussa vuonna 1991. Järvi voidaan luokitella kokonaisfosforipitoisuutensa perusteella hyvin reheväksi järveksi. Samoin korkea (53 μg/l) klorofyllipitoisuus kuvastaa rehevyyttä. Vuoden 1991 tutkimuksen mukaan Joutsjärven kasviplankton koostui enimmäkseen limalevistä. Myös sinileviä oli noin kolmannes. Joutsjärven happipitoisuus oli kesällä yli 8 mg/l vuonna 1991. Talviaikaisia tietoja ei ollut saatavilla. Mutta talvella 2002 - 2003 järvessä havaittiin kalakuolema. Joutsjärvi ei kerrostu mataluutensa vuoksi. Sen pH-arvo oli tasan 7, näkösyvyys 0,6 m ja väriluku 200 mg/l Pt. Peltoviljely aiheuttaa Joutsjärven laskennallisesta fosforikuormituksesta 54 %. Haja-asutuksen osuus oli 20 % ja karjatalouden 3,5 % vuonna 1991 (Henriksson ja Myllyvirta 1991). Fekaalisten koliformisten bakteerien ja fekaalisten streptokokkien pitoisuuksia ei ole Joutsjärvestä mitattu. Yhteenveto Joutsjärven tilasta: Joutsjärvi on hyvin rehevä järvi, jota uhkaa umpeenkasvaminen. Happitilanne on ollut hyvä kesäisin. Levähaitoista ei ole tietoja. Joutsjärvellä ei ole yleistä virkistyskäyttöarvoa. Mahdollisena toimijana kunnostuksessa voisi toimia Sälinkään osakaskunta. Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Joutsjärven vesikasvillisuudesta ei ole tietoa, mutta kasvillisuuden peittävyys arvioitiin ilmakuvan perusteella. Ilmakuvan mukaan järven kasvillisuus näyttäisi hyvin runsaalta ja itäosa lähes umpeenkasvaneelta. Kasvillisuutta näkyy järven keskelläkin. Vain hyvin pieni osa järvestä on kasvillisuudesta vapaata.

Joutsjärvessä esiintyy ahventa, haukea, ruutanaa ja madetta. Näistä haukea ja madetta on lisäksi istutettu. Haukia on istutettu 500 kpl vuotta kohden vuosina 1995 - 1999 (Herlevi 2000). Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Joutsjärven lähistöllä oli vähän (7 kpl) asutusta vuonna 2005. Joutsjärvessä ei ole myöskään yleistä tai yhteisrantaa. Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.

Seuranta ja tarkkailu

Keski-Uudenmaan ympäristökeskus alkaa seurata Mäntsälän järviä oman seurantaohjelmansa mukaan. Joutsjärven fysikaalis-kemiallista tilaa tutkitaan vesinäytteistä neljän vuoden välein, ensimmäisen kerran vuonna 2016. Joutsjärven veden laatua ei ole tutkittu tätä ennen.

Julkaisut

Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma (Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008)