Ero sivun ”Saarva (14.918.1.004)” versioiden välillä
Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
+ | |||
+ | Saarva sijaitsee sekä Hirvensalmen että Mäntyharjun kunnassa. Järvi kuuluu Tervajärven valuma-alueeseen sekä Vuohijärven alueeseen. Vesialue on Kymijoen vesistöalueen toisen jakovaiheen alue ja osa Mäntyharjun reittiä. Vuohijärven alue jakautuu yhdeksään kolmannen jakovaiheen valuma-alueeseen. Saarvan pinta-ala on 314 ha ja sen rantaviivan pituus on 18,7 km. | ||
+ | |||
+ | Tutkimusalueena on ollut 20 m:n syvänne Soiniemen länsipuolella. Saarva on kirkasvetinen, mutta pohjanläheinen vesikerros on ajoittain sameaa. Järven vesi on väriltään vain hieman rusehtavaa ja on tyypiltään niukkahumuksinen. Tutkimustiedon mukaan järvi on rehevyystasoltaan karu. Virkistyskäyttö luokituksen mukaan järvi kuuluu luokkaan erinomainen. Luokitus on tehty syvänteen vedenlaatutekijöiden mukaan, jolloin rantavyöhykkeen mahdollista rehevöitymistä ei ole voitu ottaa luokituksessa huomioon. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
− | + | Järvi on kuulunut alueelliseen järvien tila- ja käyttökelpoisuuskartoitukseen vuosina 1992-95 ja 2004-05. Saarvan 053 viimeisin vedenlaatu tutkimus on tehty 31.8.2009 ja tekijänä oli Etelä-Savon ELY. Kokonaissyvyys tällä mittauspisteellä on 21 metriä ja näkösyvyys oli erinomainen. Kokonaisfosfori ja lehtivihreä olivat erinomaiset. Sameus ja väriluku olivat erinomaiset pintavedessä, mutta pohjalla arvot huononi. Hapen kyllästysaste oli 1 ja 5 metrissä erinomaiset, mutta syvemmältä otetuissa näytteissä ilmeni vakavia happiongelmia (14-22 %). | |
− | |||
− | |||
− | + | Kulttuurimaisema-alueiksi on luokiteltu Uusi-Mikkolan rantapellot. Alueet, jotka tulisi säilyttää luonnontilaisina: Myllykankaan tervaleppä ja -lehto. Maisemansuojelun kannalta arvokkaat alueet: Myllysaari ja luodot. | |
− | + | Lähteet: Hirvensalmen länsiosan rantayleiskaava 2012, Valtion ympäristöhallinto. |
Nykyinen versio 24. heinäkuuta 2013 kello 13.48
Järvi
Nimi: Saarva
Järvinumero: 14.918.1.004
Vesistöalue: Tervajärven valuma-alue (14.918)
Päävesistö: Kymijoki (14)
Perustiedot
Pinta-ala: 313,47 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 18,7 km18 700 m <br />
Korkeustaso: 101,5 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Hirvensalmi
Maakunta: Etelä-Savon maakunta
ELY-keskus: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Saarva sijaitsee sekä Hirvensalmen että Mäntyharjun kunnassa. Järvi kuuluu Tervajärven valuma-alueeseen sekä Vuohijärven alueeseen. Vesialue on Kymijoen vesistöalueen toisen jakovaiheen alue ja osa Mäntyharjun reittiä. Vuohijärven alue jakautuu yhdeksään kolmannen jakovaiheen valuma-alueeseen. Saarvan pinta-ala on 314 ha ja sen rantaviivan pituus on 18,7 km.
Tutkimusalueena on ollut 20 m:n syvänne Soiniemen länsipuolella. Saarva on kirkasvetinen, mutta pohjanläheinen vesikerros on ajoittain sameaa. Järven vesi on väriltään vain hieman rusehtavaa ja on tyypiltään niukkahumuksinen. Tutkimustiedon mukaan järvi on rehevyystasoltaan karu. Virkistyskäyttö luokituksen mukaan järvi kuuluu luokkaan erinomainen. Luokitus on tehty syvänteen vedenlaatutekijöiden mukaan, jolloin rantavyöhykkeen mahdollista rehevöitymistä ei ole voitu ottaa luokituksessa huomioon.
Nykytila ja suojelu
Järvi on kuulunut alueelliseen järvien tila- ja käyttökelpoisuuskartoitukseen vuosina 1992-95 ja 2004-05. Saarvan 053 viimeisin vedenlaatu tutkimus on tehty 31.8.2009 ja tekijänä oli Etelä-Savon ELY. Kokonaissyvyys tällä mittauspisteellä on 21 metriä ja näkösyvyys oli erinomainen. Kokonaisfosfori ja lehtivihreä olivat erinomaiset. Sameus ja väriluku olivat erinomaiset pintavedessä, mutta pohjalla arvot huononi. Hapen kyllästysaste oli 1 ja 5 metrissä erinomaiset, mutta syvemmältä otetuissa näytteissä ilmeni vakavia happiongelmia (14-22 %).
Kulttuurimaisema-alueiksi on luokiteltu Uusi-Mikkolan rantapellot. Alueet, jotka tulisi säilyttää luonnontilaisina: Myllykankaan tervaleppä ja -lehto. Maisemansuojelun kannalta arvokkaat alueet: Myllysaari ja luodot.
Lähteet: Hirvensalmen länsiosan rantayleiskaava 2012, Valtion ympäristöhallinto.