Ero sivun ”Korttajärvi (14.292.1.002)” versioiden välillä
| Rivi 7: | Rivi 7: | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| + | Ekologiselta tilaltaan (2013) Korttajärvi kuuluu luokkaan tyydyttävä. Järven kemiallinen tila (2013) on arvioitu hyvää huonommaksi johtuen ahvenien korkeista elohopeapitoisuuksista (k.a. 0,32 mg/kg), jotka ylittävät ympäristölaatunormin (EQS) 0,22 mg/kg. | ||
| + | |||
| + | Korttajärven fosforipitoisuus oli vielä 1970-luvulla huomattavan korkea, sillä Tikkakosken taajaman jätevedet johdettiin vielä tuolloin Autiojokea pitkin suoraan Korttajärveen, josta niitä pääsi myös edelleen sen alapuolisiin Alvajärveen ja Palokkajärveen asti.Nykyisin Korttajärven keskimääräinen fosforipitoisuus on noin 30 μg/l ja typpipitoisuus noin 600 μg/l. Myös klorofyllipitoisuus on laskenut viime vuosikymmenien aikana, mutta silti pitoisuuksien perusteella järveä voidaan pitää edelleen rehevänä. Kesäkerrostuneisuuskaudella Korttajärven alusvesi kärsii usein huonosta happitilanteesta. | ||
| + | |||
| + | Korttajärvellä on tehty hoitokalastusta vuosina 2003–2007, jolloin kalaa poistettiin 5700 kg (129 kg/ha). Samassa yhteydessä tehtiin myös vesikasvien niittoja. | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Versio 4. lokakuuta 2016 kello 08.57
Järven erityispiirteet
Jyväskylän kaupungin pohjoisosissa sijaitseva Korttajärvi on pienikokoinen ja melko rehevä humusjärvi (Ph). Se on hyvin lyhytviipymäinen (8 vrk) läpivirtausjärvi. Korttajärveen laskevat Autiojoki, Makkarajoki sekä Vasarajoki. Autiojoki tuo vesiä Tikkakoskella sijaitsevasta Ala-Myllylammesta ja Luonetjärvestä. Makkarajoki taas Korttajärven koilispuolella sijaitsevista Lehesjärvestä ja Vähäjärvestä. Korttajärvestä vedet laskevat Laahajoen kautta Alvajärveen ja sieltä edelleen kohti Päijännettä.
Kortta-, Lehes- ja Vähäjärviä kutsutaan yhdessä Puuppolan järviksi Korttajärven pohjoispuolella sijaitsevan Puuppolan taajaman mukaan.
Nykytila ja suojelu
Ekologiselta tilaltaan (2013) Korttajärvi kuuluu luokkaan tyydyttävä. Järven kemiallinen tila (2013) on arvioitu hyvää huonommaksi johtuen ahvenien korkeista elohopeapitoisuuksista (k.a. 0,32 mg/kg), jotka ylittävät ympäristölaatunormin (EQS) 0,22 mg/kg.
Korttajärven fosforipitoisuus oli vielä 1970-luvulla huomattavan korkea, sillä Tikkakosken taajaman jätevedet johdettiin vielä tuolloin Autiojokea pitkin suoraan Korttajärveen, josta niitä pääsi myös edelleen sen alapuolisiin Alvajärveen ja Palokkajärveen asti.Nykyisin Korttajärven keskimääräinen fosforipitoisuus on noin 30 μg/l ja typpipitoisuus noin 600 μg/l. Myös klorofyllipitoisuus on laskenut viime vuosikymmenien aikana, mutta silti pitoisuuksien perusteella järveä voidaan pitää edelleen rehevänä. Kesäkerrostuneisuuskaudella Korttajärven alusvesi kärsii usein huonosta happitilanteesta.
Korttajärvellä on tehty hoitokalastusta vuosina 2003–2007, jolloin kalaa poistettiin 5700 kg (129 kg/ha). Samassa yhteydessä tehtiin myös vesikasvien niittoja.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Kalalajistoon kuuluu lisäksi ainakin särki, lahna, pasuri, kuha ja kiiski.
