Ero sivun ”Kuolimo (04.141.1.001)/Lehtisensaari” versioiden välillä

Versio 19. huhtikuuta 2017 kello 22.08

LUONTO

Kallioalueen yleiskuvaus ja tärkeimmät arvot: Vaaramainen, korkea mäki Kuolimon Lehtisensaaressa. Kalliopaljastumat ja -kasvillisuus niukkoja, mutta vaaramaisemana edustava. Rinteillä eriasteista kaskiviljelyn jälkeistä sukkessiota. Erottuu pohjoisen ja idän suunnilta Kuolimolta erinomaisesti, lännestä kohtalaisesti, etelässä hiipuu vähittäisesti ympäristöönsä. Samoin rajautuminen etelän suuntaan on epämääräistä. Tiheä puusto estää pääasiassa kauniita näköaloja Kuolimolle. Metsien tila on hyvin vaihteleva: laella on nuorta kuusikkoa ja taimikkoa, länsirinne harmaalepikkoa, itärinteet sekametsää. Vuoren pohjatason Kuolimojärvi on hyvin kirkasvetinen ja karurantainen. Ympäristön metsät ovat talousmetsiä, joita on hoidettu paikoin hyvin pienipiirteisesti ja huolellisesti. Etelärinteen viljelykset pääasiassa metsittyneet.

SAARELLA SIJAISTEE RISTNIEMEN TILA:

Nimi: Talon virallinen maarekisterinimi oli Laamo 1890-luvun loppupuolelle saakka. Nimi muutettiin Ristniemeksi maakirjatarkastuksessa vuonna 1897. Asukkaat: Henkikirjamerkintöjen mukaan Ristniemen tila kuului vuosina 1723-30 Pauli Aabrahaminpojalle, mutta oli autiotila. Myöhemmin tila oli autiotilana merkitty Pauli Aabraminpojan lesken nimiin.

Vuonna 1843 tilalle muuttivat Mikko Jaakonpoika Matikka (1799-1860) ja vaimonsa Anna Antintytär (1803-1859) sekä Eeva Kristiina Juhontytär Matikka (1823-1862) ja Mikon ja Annan poika Ville (s.1824).

ANTTI MATIKAN SÄÄTIÖ

Ristniemen isäntä Antti Matikka, joka syntyi 23.9.1892 ja kuoli 11.5.1985 määräsi testamentillaan, että kaikesta omaisuudesta, joka häneltä jälkeen jää, on muodostettava Antti Matikan säätiö. Säätiön tarkoituksena on omistaa ja hallita Ristniemen tilaa siten, että tila säilytetään kokonaisena ja sen metsiä hoidetaan suunnitelmallisesti. Metsiä käytetään myös metsänhoidollisena opinto- ja retkeilykohteena, sekä savitaipalelaisten virkistysalueena.

Lisäksi säätiön tulee toimia niin, että omaisuuden tuotto käytetään savitaipalelaisten hyväksi. Kohderyhmänä ovat erityisesti nuoret, joita tulee säätiön tarkoituksen mukaan ohjata hyviin ja terveellisiin elämäntapoihin ohjaaviin harrastuksiin mm. hankkimalla ja ylläpitämällä tätä varten toimitiloja sekä tukemalla savitaipalelaisten nuorten opiskelua ja harrastustoimintaa.

http://koulut.etela-karjala.fi/savilu/lehtinen/lehtieto.htm