Ero sivun ”Suurlammi (35.593.1.006)” versioiden välillä
Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
+ | |||
+ | Suurlammi sijaitsee Ylöjärven kaupungin Kyrönlahden taajaman lounaispuolella ja laskee vetensä [[Sauninjärvi (35.593.1.005)|Sauninjärven]] itäpäähän. Valuma-alue koostuu suosta ja metsästä. Asutusta ja peltoa ei valuma-alueella ole peruskartan perusteella lainkaan. Järveen ei kohdistu siten merkittävää kuormituspainetta. | ||
+ | |||
+ | Maksimisyvyys: 4,5 m | ||
+ | |||
+ | Veden keskiviipymä: 132 vrk | ||
+ | |||
+ | <small>© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys</small> | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
+ | |||
+ | Suurlammin vedenlaatua on tutkittu vuonna 2004. | ||
+ | |||
+ | Suurlammin pintavesi oli kirkasta, mutta ruskeaa ja runsashumuksista. Kemiallisen hapenkulutuksen perusteella humusleimaa voitiin pitää vahvana. Veden pH oli lievästi hapan suo- ja metsävaltaiselta valuma-alueelta tulleiden huuhtoutumien seurauksena. Puskurikyky happamoitumista vastaan oli vain välttävä. Veden sähkönjohtavuus oli alhainen. | ||
+ | |||
+ | Ravinnetaso oli talvella 2004 lievästi reheville vesille ominainen. Aineiden sedimentaation seurauksena ravinnepitoisuudet kasvoivat syvemmälle siirryttäessä. Valuma-alue huomioon ottaen ravinnetaso pysynee kesäisinkin lievästi rehevien vesien tasolla. | ||
+ | |||
+ | Happitilanne oli heikentynyt kokonaisuutena välttävälle tasolle, sillä happivaje oli muodostunut voimakkaaksi koko vesimassassa. Aivan vähiin happi ei ollut kuitenkaan kulunut pohjan läheltäkään. | ||
+ | |||
+ | Suurlammi soveltuu virkistyskäyttöön tyydyttävästi. Vedenlaatua heikentävät lievä rehevyys, runsashumuksisuus, veden hapahko luonne sekä todettu happitalouden häiriö. | ||
+ | |||
+ | <small>© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, 2007</small> | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== |
Nykyinen versio 25. marraskuuta 2015 kello 10.06
Järvi
Nimi: Suurlammi
Järvinumero: 35.593.1.006
Vesistöalue: Karhejärven valuma-alue (35.593)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 2,55 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 0,67 km670 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Ylöjärvi
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Suurlammi sijaitsee Ylöjärven kaupungin Kyrönlahden taajaman lounaispuolella ja laskee vetensä Sauninjärven itäpäähän. Valuma-alue koostuu suosta ja metsästä. Asutusta ja peltoa ei valuma-alueella ole peruskartan perusteella lainkaan. Järveen ei kohdistu siten merkittävää kuormituspainetta.
Maksimisyvyys: 4,5 m
Veden keskiviipymä: 132 vrk
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
Nykytila ja suojelu
Suurlammin vedenlaatua on tutkittu vuonna 2004.
Suurlammin pintavesi oli kirkasta, mutta ruskeaa ja runsashumuksista. Kemiallisen hapenkulutuksen perusteella humusleimaa voitiin pitää vahvana. Veden pH oli lievästi hapan suo- ja metsävaltaiselta valuma-alueelta tulleiden huuhtoutumien seurauksena. Puskurikyky happamoitumista vastaan oli vain välttävä. Veden sähkönjohtavuus oli alhainen.
Ravinnetaso oli talvella 2004 lievästi reheville vesille ominainen. Aineiden sedimentaation seurauksena ravinnepitoisuudet kasvoivat syvemmälle siirryttäessä. Valuma-alue huomioon ottaen ravinnetaso pysynee kesäisinkin lievästi rehevien vesien tasolla.
Happitilanne oli heikentynyt kokonaisuutena välttävälle tasolle, sillä happivaje oli muodostunut voimakkaaksi koko vesimassassa. Aivan vähiin happi ei ollut kuitenkaan kulunut pohjan läheltäkään.
Suurlammi soveltuu virkistyskäyttöön tyydyttävästi. Vedenlaatua heikentävät lievä rehevyys, runsashumuksisuus, veden hapahko luonne sekä todettu happitalouden häiriö.
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, 2007