Ero sivun ”Tuohilampi (11.006.1.021)” versioiden välillä
Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
+ | Pohjoisranta on ojitettua metsittynyttä suota.Valtaoja johonka on yhdistetty useampia ojia johtaa suoraan lampeen . Lähialueelta löytyy myös pienimuotoinen turvetuotantoalue | ||
+ | |||
+ | Lammessa on useita lähteitä joiden vesitäydennys hidastuu vuosi vuodelta.Itselläni kokemusta 6 vuoden ajalta.Syksyllä jäiden tullessa havainnot on ollut helppo todentaa.Lähteet ja niistä syntyvät virtaukset näkyy tummana kuuraisella jäänpinnalla. | ||
+ | Lähteitä vähenee havaintojeni mukaan?? | ||
+ | Vesialueen koko n 8 ha ja keskisyvyys lienee 1m .Vedenpinnankorkeuden vaihteluväli on puolen metrin luokkaa. | ||
+ | 2013 vedenpinta oli keväällä omien havaintojeni mukaan korkeimillaan 6 vuoteen ja nyt vedenpinta on taas alimmillaan 6 vuoteen. | ||
+ | |||
+ | Maanviljelys eikä myöskään huvilasutus (5 kpl) aiheuta vedensaastumista | ||
+ | |||
+ | Veden happamuus 5,5>>5,7 välillä (omat mittaukset/kesäaika) | ||
+ | Kasvillisuus lisääntyy vuosi vuodelta .Pahimillaan elokuun aikana vesialue muistuttaa heinäpeltoa jossa on pieniä vesilätäköitä. | ||
+ | Vedessä on runsaasti humusta esim katiska huuhdottava lähes päivittäin.Syksyä kohden vesi kirkastuu ja humus vähenee >> laskeutuu pohjaan. | ||
+ | |||
+ | Runsas lumiset talvet tuovat keväällä sulamisvesien mukana runsaasti metsä/suo-ojien humusta ,näin arvioin. | ||
+ | |||
+ | |||
+ | Kalaa lammessa on edelleen kohtuullisesti .Hauet ovat todella suuria 3,5 >> 8 kg virvelillä saatuja. | ||
+ | Muutama 0,5 kg ahvenkin on eksynyt katiskaan. | ||
+ | |||
+ | Vesilintuja alueella pesii vielä jonkin verran.Poikueita häviää kesän mittaan joutuvat todennäköisesti haukien ateriaksi. Elokuun aikana ilmestyy Joutsenet harjoittelemaan muuttomatkaa varten.Joutsen pariskunta on pesinytkin lammen rannalla viimeksi 2011. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== |
Versio 26. syyskuuta 2013 kello 11.36
Järvi
Nimi: Tuohilampi
Järvinumero: 11.006.1.021
Vesistöalue: Onkamaanjoen valuma-alue (11.006)
Päävesistö: Virojoki (11)
Perustiedot
Pinta-ala: 7,4 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 1,22 km1 220 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Hamina
Maakunta: Kymenlaakson maakunta
ELY-keskus: Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Pohjoisranta on ojitettua metsittynyttä suota.Valtaoja johonka on yhdistetty useampia ojia johtaa suoraan lampeen . Lähialueelta löytyy myös pienimuotoinen turvetuotantoalue
Lammessa on useita lähteitä joiden vesitäydennys hidastuu vuosi vuodelta.Itselläni kokemusta 6 vuoden ajalta.Syksyllä jäiden tullessa havainnot on ollut helppo todentaa.Lähteet ja niistä syntyvät virtaukset näkyy tummana kuuraisella jäänpinnalla. Lähteitä vähenee havaintojeni mukaan?? Vesialueen koko n 8 ha ja keskisyvyys lienee 1m .Vedenpinnankorkeuden vaihteluväli on puolen metrin luokkaa. 2013 vedenpinta oli keväällä omien havaintojeni mukaan korkeimillaan 6 vuoteen ja nyt vedenpinta on taas alimmillaan 6 vuoteen.
Maanviljelys eikä myöskään huvilasutus (5 kpl) aiheuta vedensaastumista
Veden happamuus 5,5>>5,7 välillä (omat mittaukset/kesäaika) Kasvillisuus lisääntyy vuosi vuodelta .Pahimillaan elokuun aikana vesialue muistuttaa heinäpeltoa jossa on pieniä vesilätäköitä. Vedessä on runsaasti humusta esim katiska huuhdottava lähes päivittäin.Syksyä kohden vesi kirkastuu ja humus vähenee >> laskeutuu pohjaan.
Runsas lumiset talvet tuovat keväällä sulamisvesien mukana runsaasti metsä/suo-ojien humusta ,näin arvioin.
Kalaa lammessa on edelleen kohtuullisesti .Hauet ovat todella suuria 3,5 >> 8 kg virvelillä saatuja.
Muutama 0,5 kg ahvenkin on eksynyt katiskaan.
Vesilintuja alueella pesii vielä jonkin verran.Poikueita häviää kesän mittaan joutuvat todennäköisesti haukien ateriaksi. Elokuun aikana ilmestyy Joutsenet harjoittelemaan muuttomatkaa varten.Joutsen pariskunta on pesinytkin lammen rannalla viimeksi 2011.