Ero sivun ”Viisajärvi (35.314.1.002)” versioiden välillä
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| + | |||
| + | Viisajärvi sijaitsee Ylöjärveltä Viljakkalaan johtavan tien varressa ja laskee vetensä Vahantajoen kautta [[Näsijärvi (yhd.)|Näsijärven]] Vahantalahteen. Valuma-alue on melko pieni ja pääosin pienten soiden pirstomaa metsämaata. Peltoa ja asutusta valuma-alueella ei ole merkittävästi. | ||
| + | |||
| + | Maksimisyvyys: 19 m | ||
| + | |||
| + | Veden keskiviipymä: 1175 vrk (noin 3 v) | ||
| + | |||
| + | <small>© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys</small> | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| + | |||
| + | Viisajärven vedenlaatua on tutkittu vuosina 1989 ja 2001. | ||
| + | |||
| + | Viisajärven vesi on lievästi ruskeaa ja veden humusleima on kohtalainen. Happamuustaso oli sekä talvella että kesällä normaali ja puskurikyky happamoitumista vastaan vaihteli tyydyttävästä hyvään. Happamoitumisen vaaraa ei siten ole. Pintaveden sähkönjohtavuus oli normaalilla tasolla. | ||
| + | |||
| + | Ravinnetaso on karuille vesille ominainen. Fosforipitoisuus oli kesällä 1989 erittäin alhainen ja myös levää oli klorofyllipitoisuuden perusteella erittäin vähän. Talvella 2001 pintaveden fosforipitoisuus oli yli kaksinkertainen, mutta se oli kuitenkin edelleen karuille vesille ominainen. Fosforipitoisuus oli 5 metrin syvyydellä jo selvästi korkeampi ja pohjan läheisessä vedessä todettiin vähähappisista olosuhteista johtuen lievää sisäistä kuormitusta. Loppukesällä 1989 pohjan läheinen vesikerros oli täysin hapeton ja fosforin vapautuminen oli selvästi voimakkaampaa. Fosforipitoisuus oli pohjan läheisessä vedessä yli kymmenkertainen pintaveteen verrattuna. Veden hygieeninen laatu oli kesällä 1989 moitteeton, sillä vedessä ei todettu lainkaan lämpökestoisia koliformisia bakteereja. | ||
| + | |||
| + | Viisajärvi oli kesällä 1989 erittäin jyrkästi kerrostunut lämpötilan mukaan. Alusvesi oli erittäin kylmää, mikä viittasi kevättäyskierron jääneen epätäydelliseksi. Tästä johtuen pohjan läheinen vesi oli täysin hapeton. Pohjan läheinen vesi oli vähähappinen myös talvella 2001. Pohjan läheisen veden sähkönjohtavuus oli myös selvästi kohonnut, mikä viittaa veden epätäydelliseen sekoittumiseen täyskiertojen aikana. | ||
| + | |||
| + | Viisajärven veden yleislaatu on hyvän ja erinomaisen luokan rajalla. Vesi on kirkasta, vähäravinteista ja vain lievästi ruskeaa. Vedenlaatua heikentävät kuitenkin hiukan melko voimakkaat happitalouden häiriöt. Häiriöt eivät kuitenkaan heikennä veden virkistyskäyttöarvoa merkittävästi ja ne ovat järvelle luontaisia. | ||
| + | |||
| + | <small>© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, 2007</small | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Nykyinen versio 26. marraskuuta 2015 kello 12.58
Järvi
Nimi: Viisajärvi
Järvinumero: 35.314.1.002
Vesistöalue: Vahantajoen valuma-alue (35.314)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 7,37 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 1,07 km1 070 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Ylöjärvi
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Viisajärvi sijaitsee Ylöjärveltä Viljakkalaan johtavan tien varressa ja laskee vetensä Vahantajoen kautta Näsijärven Vahantalahteen. Valuma-alue on melko pieni ja pääosin pienten soiden pirstomaa metsämaata. Peltoa ja asutusta valuma-alueella ei ole merkittävästi.
Maksimisyvyys: 19 m
Veden keskiviipymä: 1175 vrk (noin 3 v)
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
Nykytila ja suojelu
Viisajärven vedenlaatua on tutkittu vuosina 1989 ja 2001.
Viisajärven vesi on lievästi ruskeaa ja veden humusleima on kohtalainen. Happamuustaso oli sekä talvella että kesällä normaali ja puskurikyky happamoitumista vastaan vaihteli tyydyttävästä hyvään. Happamoitumisen vaaraa ei siten ole. Pintaveden sähkönjohtavuus oli normaalilla tasolla.
Ravinnetaso on karuille vesille ominainen. Fosforipitoisuus oli kesällä 1989 erittäin alhainen ja myös levää oli klorofyllipitoisuuden perusteella erittäin vähän. Talvella 2001 pintaveden fosforipitoisuus oli yli kaksinkertainen, mutta se oli kuitenkin edelleen karuille vesille ominainen. Fosforipitoisuus oli 5 metrin syvyydellä jo selvästi korkeampi ja pohjan läheisessä vedessä todettiin vähähappisista olosuhteista johtuen lievää sisäistä kuormitusta. Loppukesällä 1989 pohjan läheinen vesikerros oli täysin hapeton ja fosforin vapautuminen oli selvästi voimakkaampaa. Fosforipitoisuus oli pohjan läheisessä vedessä yli kymmenkertainen pintaveteen verrattuna. Veden hygieeninen laatu oli kesällä 1989 moitteeton, sillä vedessä ei todettu lainkaan lämpökestoisia koliformisia bakteereja.
Viisajärvi oli kesällä 1989 erittäin jyrkästi kerrostunut lämpötilan mukaan. Alusvesi oli erittäin kylmää, mikä viittasi kevättäyskierron jääneen epätäydelliseksi. Tästä johtuen pohjan läheinen vesi oli täysin hapeton. Pohjan läheinen vesi oli vähähappinen myös talvella 2001. Pohjan läheisen veden sähkönjohtavuus oli myös selvästi kohonnut, mikä viittaa veden epätäydelliseen sekoittumiseen täyskiertojen aikana.
Viisajärven veden yleislaatu on hyvän ja erinomaisen luokan rajalla. Vesi on kirkasta, vähäravinteista ja vain lievästi ruskeaa. Vedenlaatua heikentävät kuitenkin hiukan melko voimakkaat happitalouden häiriöt. Häiriöt eivät kuitenkaan heikennä veden virkistyskäyttöarvoa merkittävästi ja ne ovat järvelle luontaisia.
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, 2007</small
