Ero sivun ”Kurkelanjärvi (24.032.1.001)” versioiden välillä
Rivi 15: | Rivi 15: | ||
Päivitetty 13.7.2018 | Päivitetty 13.7.2018 | ||
− | <gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption="Kurkelanjärven vedenlaadun seurantatuloksia 1970- | + | <gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption="Kurkelanjärven vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2018"> |
Tiedosto: Kurkelanjarvi_Kokonaisfosfori.jpg|<span caption="kokonaisfosfori"></span> | Tiedosto: Kurkelanjarvi_Kokonaisfosfori.jpg|<span caption="kokonaisfosfori"></span> | ||
Tiedosto: Kurkelanjarvi_Kokonaistyppi.jpg|<span caption="kokonaistyppi"></span> | Tiedosto: Kurkelanjarvi_Kokonaistyppi.jpg|<span caption="kokonaistyppi"></span> |
Versio 28. elokuuta 2020 kello 11.51
Järvi
Nimi: Kurkelanjärvi
Järvinumero: 24.032.1.001
Vesistöalue: Kurkelanjärven alue (24.032)
Päävesistö: Kiskonjoki - Perniönjoki (24)
Perustiedot
Pinta-ala: 78,8 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 5,49 km5 490 m <br />
Korkeustaso: 27,2 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Salo
Maakunta: Varsinais-Suomen maakunta
ELY-keskus: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Nykytila ja suojelu
Kurkelanjärvi on pintavesityypiltään matala humusjärvi, jonka ekologinen tila on hyvä. Vedessä on kohtalaisesti typpeä ja fosforia. Kokonaisfosforipitoisuus on vaihdellut etenkin kesällä ja typpipitoisuus talvella. Kesän fosforitaso on noussut jonkin verran 1970-luvun tasosta, mutta typpiarvoissa ei ole selkeää muutossuuntaa joitakin vanhoja korkeita talviarvoja lukuun ottamatta. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on ollut 2000-luvun mittauksissa aiempaa suurempi, mutta havaintoja on vähän.
Järven happipitoisuus on ollut pintavedessä hyvä sekä kesällä että talvella. Happitilanne on ollut pohjan lähellä huono kaikissa kesämittauksissa, ja toisinaan happi on loppunut havaintopaikalla. Talvisin alusveden happitilanne on sen sijaan ollut yleensä kohtalainen.
Veden sameus on vaihdellut samoin kuin näkösyvyyskin. Happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäisin pintavedessä selvästi yli 7, mikä selittyy planktonlevätuotannolla. Talvella vesi on happamampaa.
Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 30.9.2013
Päivitetty 13.7.2018
Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015
Päivitetty 13.7.2018