Ero sivun ”Selkämeri” versioiden välillä
| Rivi 14: | Rivi 14: | ||
*Sarvala, M. (toim.), Sarvala, J. (toim.) 2005. [https://urn.fi/URN:ISBN:951-614-053-X Miten voit, Selkämeri?] Lounais-Suomen ympäristökeskus. Ympäristön tila Lounais-Suomessa 4. 144 s. | *Sarvala, M. (toim.), Sarvala, J. (toim.) 2005. [https://urn.fi/URN:ISBN:951-614-053-X Miten voit, Selkämeri?] Lounais-Suomen ympäristökeskus. Ympäristön tila Lounais-Suomessa 4. 144 s. | ||
| + | |||
| + | *Alahuhta, J. 2008. [http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-3062-5 Selkämeren rannikkovesien tila, vesikasvillisuus ja kuormitus - Rehevöitymistarkastelu.] Lounais-Suomen ympäristökeskus. Lounais-suomen ympäristökeskuksen raportteja 9 | 2008. 52 s. | ||
Versio 18. maaliskuuta 2022 kello 11.58
Selkämeren erityispiirteet
Selkämeri on Pohjanlahden osa Merenkurkun eteläpuolella. Etelässä Selkämeri rajautuu Ahvenanmereen ja Saaristomereen.
Koska varsinaisen Itämeren ja Pohjanlahden välillä on Salpausselkien jatkeiden muodostama kynnys, pääsee Pohjanlahdelle pääasiassa vain varsinaisen Itämeren heikkosuolaista pintavettä. Selkämeren veden suolapitoisuus on siten vähäisempää kuin varsinaisen Itämeren, ja myös kerrostuneisuus on heikompi. Happi pääsee siirtymään pohjalle lähes säännöllisten syys- ja kevätkiertojen ansiosta, eikä happikatoa esiinny. Happipitoisuus on kuitenkin laskemassa Selkämeren syvävedessä.
Vuonna 2011 Selkämeren alueelle perustettiin kansallispuisto, josta 98 % on veden alla. Tästä huolimatta Selkämeren vedenalaisen luonnon monimuotoisuudesta ja sen alueellisesta vaihtelusta tiedetään melko vähän.
Aiheesta muualla
Selkämeri (aaltojenalla.fi) [1]
Säolytetään Selkämeri sinisenä-julkaisu [2]
- Sarvala, M. (toim.), Sarvala, J. (toim.) 2005. Miten voit, Selkämeri? Lounais-Suomen ympäristökeskus. Ympäristön tila Lounais-Suomessa 4. 144 s.
- Alahuhta, J. 2008. Selkämeren rannikkovesien tila, vesikasvillisuus ja kuormitus - Rehevöitymistarkastelu. Lounais-Suomen ympäristökeskus. Lounais-suomen ympäristökeskuksen raportteja 9 | 2008. 52 s.
