Ero sivun ”Painio (27.042.1.001)” versioiden välillä
Rivi 24: | Rivi 24: | ||
Päivitetty 16.7.2018 | Päivitetty 16.7.2018 | ||
− | <gallery widths=600px heights=360px perrow= | + | <gallery widths=600px heights=360px perrow=1 caption="Painion vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2023"> |
Tiedosto: Painio_Keskiosa1.jpg|<span caption="Painio"></span> | Tiedosto: Painio_Keskiosa1.jpg|<span caption="Painio"></span> | ||
Versio 28. kesäkuuta 2023 kello 07.48
Järvi
Nimi: Painio
Järvinumero: 27.042.1.001
Vesistöalue: Painion alue (27.042)
Päävesistö: Paimionjoki (27)
Perustiedot
Pinta-ala: 780,72 ha
Syvyys: 12,4 m
Keskisyvyys: 3,82 m
Tilavuus: 29 803 300 m³0,0298 km³ <br />29 803 300 000 l <br />
Rantaviiva: 28,44 km28 440 m <br />
Korkeustaso: 81,2 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Somero
Maakunta: Varsinais-Suomen maakunta
ELY-keskus: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Somerolla sijaitseva Painio(njärvi) on suurin järvi, joka sijaitsee kokonaan Varsinais-Suomen maakunnassa. Ala on 7,8 km², keskisyvyys 3,8 m ja suurin syvyys 12 m. Järvi kuuluu Paimionjoen vesistöön. Valuma-alue on järvi mukaan lukien 108 km², josta järviä 9,4 %. Suurin saari on Holma eli Papinsaari, 15 ha.
Painiosta alkaa noin 40 kilometriä pitkä, kartalla viivasuorana näkyvä, maanalaista kallioperän murroslinjaa noudattava kapea järviketju, joka geomorfologisena muodostumana on Suomessa yleinen, sillä useimmat Suomen vesistöt seuraavat kallioperän murroksia. Ketjun järviä ovat Hirsjärvi (236 ha), Kirkkojärvi (105 ha), Saarentaanjärvi (43 ha), Rautelanjärvi (30 ha), Pusulanjärvi (62 ha), Åvikinjärvi (7 ha), Pitkäjärvi (34 ha) ja Myllylammi (13 ha). Pitkäjärven luusuassa, Hovirinnankoskessa on säännöstelypato.
Ketjun järvien vedenpinnat ovat Kirkkojärveen asti lähes samassa tasossa. Hirsjärveen laskee Pajulanjoki (valuma-alue 102 km²), Kirkkojärveen Jaatilanjoki (valuma-alue 96 km²). Ne sekä pienemmät purot tuovat tulva-aikaan niin paljon lisävesiä, että virtaus voi kääntyä Painiota kohti. Tämä tuo järveen savista ja ravinteista vettä ja heikentää veden laatua.
Vedenkorkeus
Painion vedenkorkeutta on havaittu vuodesta 1965 alkaen. Vedenkorkeusasteikko sijaitsee Somerniemellä (YKJ 6724439, 3318533). Koko jakson keskivedenkorkeus on ollut N60+ 81,16 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 134 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 83,23 m (toukokuulta 1966), alin N60+ 80,23 m (maaliskuulta 1970), joten äärivaihtelu on ollut 300 cm.
Nykytila ja suojelu
Painio on pintavesityypiltään runsasravinteinen järvi, jonka ekologinen tila on tyydyttävä. Näytteenotto on ollut viime vuosina aiempaa tiheämpää. Sekä fosforia että typpeä on vedessä runsaasti, ja fosforitaso on noussut pitkällä aikavälillä nykyiselle tasolle. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on ollut usein kohtalaisen suuri, joten levätuotanto on melko runsasta.
Pintaveden happipitoisuus on ollut hyvä sekä kesä- että talvimittauksissa. Pohjanläheisessä vedessä esiintyy hapen vajausta talvisin ja toisinaan myös kesällä.
Veden humuspitoisuus on voimakasta. Vesi on erittäin sameaa ja näkösyvyys on ollut viime vuosina kesällä vain 0,3-0,6 m. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesämittauksissa 7,4-8,4, mikä ilmentää runsasta planktonlevätuotantoa.
Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 8.8.2013
Päivitetty 16.7.2018
Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015
Päivitetty 28.6.2023
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tarut ja tositarinat
Somerniemeläisessä kansanperinteessä esiintyy Somerniemen Vesanojan kylässä Painion rannalla asuneeksi kerrottu Visan tietäjä. Visan tietäjällä kerrotaan olleen tapana kävellä kotoaan Vesanojalta Painiojärven poikki Somerniemen kirkkoon vettä pitkin kuivin jaloin. Kerran Visan tietäjä oli kirkossa nähnyt, miten piru kirjoitti kirkossa nukkuvien nimiä veriseen hevosenvuotaan. Kun vuota tuli nimistä täyteen, piru venytti sitä hampaillaan saadakseen nimet mahtumaan, mutta ote kirposi ja piru löi päänsä seinään. Tällöin Visan tietäjältä pääsi nauru. Tämä ei kuitenkaan olisi kannattanut, sillä kun tietäjä palasi kirkosta järveä myöten kotiinsa, hänen jalkansa vajosivat veteen jo ensin nilkkaa, sitten polvea myöten.
Lähteet
- Virtaranta, Pertti: Someron murrekirja. Vammala: SKS, 1973. ISBN 951-717-008-4.
Aiheesta muualla
- Painio (wikipedia)
- Someron vesiensuojeluyhdistys ry.