Ero sivun ”Mieluslampi (54.021.1.004)” versioiden välillä
p (Molindho siirsi sivun Mielislampi (54.021.1.004) uudelle nimelle Mieluslampi (54.021.1.004) luomatta ohjausta: Tekstin korvaus – ”Mielislampi (54.021.1.004)” muotoon ”Mieluslampi (54.021.1.004)”) |
|||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| + | Mieluslampi sijaitsee Haapaveden kaupungin keskustasta 13 kilometriä luoteeseen. Lampi on 850 metriä pitkä ja 500 metriä leveä. Vielä vuoden 1955 peruskartassa Mieluslampi on luonnontilassa, sitä ympäröivät rämeet ovat ojittamatta ja mutkitteleva Mielusoja juoksuttaa lammen vesiä kohti Pyhäjokea. Seuraavana vuonna lampi kuivattiin ruoppaamalla laskuoja ja kaivamalla oja kohti lammen keskustaa. Kalaisa lampi saatiin lähes kuivaksi ja sen heinittyminen alkoi. Nykyään lammen keskellä on vielä avovettä, mutta kaislikko valtaa koko ajan lisää alaa. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
Versio 15. syyskuuta 2023 kello 23.47
Järvi
Nimi: Mieluslampi
Järvinumero: 54.021.1.004
Vesistöalue: Salonsaaren alue (54.021)
Päävesistö: Pyhäjoki (54)
Perustiedot
Pinta-ala: 32,56 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 2,22 km2 220 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Haapavesi
Maakunta: Pohjois-Pohjanmaan maakunta
ELY-keskus: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Mieluslampi sijaitsee Haapaveden kaupungin keskustasta 13 kilometriä luoteeseen. Lampi on 850 metriä pitkä ja 500 metriä leveä. Vielä vuoden 1955 peruskartassa Mieluslampi on luonnontilassa, sitä ympäröivät rämeet ovat ojittamatta ja mutkitteleva Mielusoja juoksuttaa lammen vesiä kohti Pyhäjokea. Seuraavana vuonna lampi kuivattiin ruoppaamalla laskuoja ja kaivamalla oja kohti lammen keskustaa. Kalaisa lampi saatiin lähes kuivaksi ja sen heinittyminen alkoi. Nykyään lammen keskellä on vielä avovettä, mutta kaislikko valtaa koko ajan lisää alaa.
