Ero sivun ”Kirkkojärvi (54.078.1.008)” versioiden välillä
| Rivi 11: | Rivi 11: | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
| + | Suomessa vallitsi 1800-luvulla kiihkeä järvenlaskujen aika. Myös vihantilaiset olivat suunnitelleet kolmen järvensä laskemista. Ensimmäinen perkaussuunnitelma hyväksyttiin jo vuonna 1854, mutta vielä ei päästy töihin järvistä laskevalla Vihanninjoella. Toinen suunnitelma Kirkkojärven, Saarelanjärven ja Rantasenjärven kuivattamiseksi hyväksyttiin vuonna 1911. Tämän suunnitelman toteutumisen esti ensimmäisen maailmansodan aiheuttama epävarmuuden aika. 1920-luvulla joella suoritettiin maanomistajien toimesta pieniä perkauksia. Kolmas suunnitelma tehtiin vuonna 1932 ja se käsitti koko Vihanninjoen ja Piipsanjoen perkaukset lähes 40 kilometrin matkalta. Työt aloitettiin syksyllä 1937 Vihanninjoella | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
Versio 2. maaliskuuta 2024 kello 22.50
Järvi
Nimi: Kirkkojärvi
Järvinumero: 54.078.1.008
Vesistöalue: Vihanninjoen yläosan alue (54.078)
Päävesistö: Pyhäjoki (54)
Perustiedot
Pinta-ala: 48,31 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 3,454 km3 453,627 m <br />
Korkeustaso: 83,7 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Raahe
Maakunta: Pohjois-Pohjanmaan maakunta
ELY-keskus: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Kirkkojärvi (54.078.1.008)/Kirkkojärven uimaranta
31. heinäkuu 2020 14:12
Kirkkojärven uimaranta (K...
Järven erityispiirteet
Tämä Kirkkojärvi sijaitsee Raahen kaupungissa, heti Vihannin taajaman länsipuolella. Järvi on pyöreähkö ja halkaisijaltaan noin 700 metriä.
Nykytila ja suojelu
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tarut ja tositarinat
Suomessa vallitsi 1800-luvulla kiihkeä järvenlaskujen aika. Myös vihantilaiset olivat suunnitelleet kolmen järvensä laskemista. Ensimmäinen perkaussuunnitelma hyväksyttiin jo vuonna 1854, mutta vielä ei päästy töihin järvistä laskevalla Vihanninjoella. Toinen suunnitelma Kirkkojärven, Saarelanjärven ja Rantasenjärven kuivattamiseksi hyväksyttiin vuonna 1911. Tämän suunnitelman toteutumisen esti ensimmäisen maailmansodan aiheuttama epävarmuuden aika. 1920-luvulla joella suoritettiin maanomistajien toimesta pieniä perkauksia. Kolmas suunnitelma tehtiin vuonna 1932 ja se käsitti koko Vihanninjoen ja Piipsanjoen perkaukset lähes 40 kilometrin matkalta. Työt aloitettiin syksyllä 1937 Vihanninjoella
