| Rivi 12: | Rivi 12: | ||
Riihimäen kaupunki aloitti säännöllisen järvi- ja lampien vedenlaadun seurannan vuonna 2006. Tavoitteena on lisätä tietoa vesien laadusta ja käytettävyydestä ranta-asukkaille ja kuntalaisille. Tietoa tarvitaan myös järvien suojelu- ja kunnostustarpeen arviointiin ja virkistyskäytön suunnitteluun. Seurantatietoa käytetään vesienhoitotyössä, kun vesien ekologista tilaa on arvioitu. | Riihimäen kaupunki aloitti säännöllisen järvi- ja lampien vedenlaadun seurannan vuonna 2006. Tavoitteena on lisätä tietoa vesien laadusta ja käytettävyydestä ranta-asukkaille ja kuntalaisille. Tietoa tarvitaan myös järvien suojelu- ja kunnostustarpeen arviointiin ja virkistyskäytön suunnitteluun. Seurantatietoa käytetään vesienhoitotyössä, kun vesien ekologista tilaa on arvioitu. | ||
Riihimäen suurimmat järvet, Hirvijärvi ja Suolijärvi sijaitsevat kuntien rajalla ja niiden seuranta toteutetaan yhteistyössä | Riihimäen suurimmat järvet, Hirvijärvi ja Suolijärvi sijaitsevat kuntien rajalla ja niiden seuranta toteutetaan yhteistyössä alueellisen ympäristöhallinnon ja naapurikuntien kanssa. | ||
Hirvijärvi ja Suolijärvi ovat arvokkaita luonto- ja virkistyskäyttökohteita. Järvet ovat myös osa pääkaupunkiseudun vararaakavesijärjestelmää. Järvien seurantatulokset osoittavat järvien vedenlaadun olevan erinomainen, eikä muutosta rehevämpään suuntaan ole todettavissa. Järvien vedenkorkeudet olivat säilyneet seurantavuonna 2024 virkistyskäyttöä ajatellen hyvällä tasolla. | |||
Paalijärven alueella paikallinen vesiensuojelutyö on ollut aktiivista. Viime vuosina rehevän järven käyttökelpoisuus on parantunut. Sinilevien runsastumista ei ole juurikaan järvellä esiintynyt, eikä kalakuolemia. Veden hygieeninen laatu on ollut hyvä ja järven uimarannan viihtyisyyttä on parannettu. Lisää vesiensuojelutoimia tarvitaan edelleen järven tilan parantamiseksi. | |||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
Nykyinen versio 30. joulukuuta 2024 kello 15.51
LaajennaTässä kunnassa on kaikkiaan 12 järveä. Se kuuluu Kanta-Hämeen maakuntaan ja Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristövastuualueeseen.
Kunnan suurimmat järvet
- Hirvijärvi (21.033.1.009) (430,37 ha)
- Suolijärvi (21.033.1.001) (186,38 ha)
- Paalijärvi (21.025.1.001) (76,02 ha)
Kunnan syvimmät järvet
- Hirvijärvi (21.033.1.009) (29,64 m)
Pisin rantaviiva
- Hirvijärvi (21.033.1.009) (17,47 km17 470 m <br />)
- Suolijärvi (21.033.1.001) (16,96 km16 960 m <br />)
- Paalijärvi (21.025.1.001) (4,56 km4 560 m <br />)
Kunta ja sen vesistöt
Riihimäki sijaitsee Salpausselkien harjuselänteiden välisellä alavalla tasangolla, osin sekä Kokemäenjoen että Vantaanjoen vesistöalueilla. Kaupungin keskustaajamaa halkoo puron levyisenä uomana Erkylänjärvestä laskeva Vantaanjoki. Arolammi on joen ensimmäinen ja ainoa Vantaanjoen lampimainen leventymä kaupungin eteläosassa.
Riihimäen laajimmat, rakentamattomat mäkiset alueet ovat kunnan lounaisosissa. Siellä sijaitsevat myös kaupungin järvet. Hirvijärvi on järvistä suurin ja syvin, lähes 30 metriä. Siitä vedet laskevat Vatsianjärven kautta metsien reunustamaan Suolijärveen ja edelleen Hyvinkään puolella Kytäjärveen. Nämä järvet ovat osa pääkaupunkiseudun vedenhankinnan varajärjestelmää, ja niissä on säännöstelypadot.
Hirvijärven koillispuolella sijaitseva matala Paalijärvi ja siihen laskeva Vähäjärvi laskevat Paalijoen kautta Vantaaseen. Vaikka kunnan alueella on vain kuusi järveä, kaksi niistä on Vähäjärviä. Paalijärven Vähäjärvestä kaksi kilometriä lounaaseen on Hirvijärveen laskeva Vähäjärvi. Kyläläiset kutsuvat sitä myös Pikkujärveksi.
Vedenlaadun seuranta
Riihimäen kaupunki aloitti säännöllisen järvi- ja lampien vedenlaadun seurannan vuonna 2006. Tavoitteena on lisätä tietoa vesien laadusta ja käytettävyydestä ranta-asukkaille ja kuntalaisille. Tietoa tarvitaan myös järvien suojelu- ja kunnostustarpeen arviointiin ja virkistyskäytön suunnitteluun. Seurantatietoa käytetään vesienhoitotyössä, kun vesien ekologista tilaa on arvioitu.
Riihimäen suurimmat järvet, Hirvijärvi ja Suolijärvi sijaitsevat kuntien rajalla ja niiden seuranta toteutetaan yhteistyössä alueellisen ympäristöhallinnon ja naapurikuntien kanssa.
Hirvijärvi ja Suolijärvi ovat arvokkaita luonto- ja virkistyskäyttökohteita. Järvet ovat myös osa pääkaupunkiseudun vararaakavesijärjestelmää. Järvien seurantatulokset osoittavat järvien vedenlaadun olevan erinomainen, eikä muutosta rehevämpään suuntaan ole todettavissa. Järvien vedenkorkeudet olivat säilyneet seurantavuonna 2024 virkistyskäyttöä ajatellen hyvällä tasolla.
Paalijärven alueella paikallinen vesiensuojelutyö on ollut aktiivista. Viime vuosina rehevän järven käyttökelpoisuus on parantunut. Sinilevien runsastumista ei ole juurikaan järvellä esiintynyt, eikä kalakuolemia. Veden hygieeninen laatu on ollut hyvä ja järven uimarannan viihtyisyyttä on parannettu. Lisää vesiensuojelutoimia tarvitaan edelleen järven tilan parantamiseksi.
Aiheesta muualla
Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry on lisännyt Riihimäen pintavesien seurantatiedot Järvi-meriwikiin syksyllä 2015. Uutta seurantatietoa päivitetään sivuille jatkossakin. Järvikohtaiset vedenlaadun seurantaraportit löydät vesiensuojeluyhdistyksen kotisivuilta .
Riihimäen kaupungin luonnosta ja ympäristön tilasta löydät lisätietoa kaupungin kotisivuilta ja kaupungin karttapalvelusta. Valtakunnallinen vesistökunnostusverkosto on kaikille avoin yhteydenpitofoorumi, jonka tavoitteena on välittää tietoa ja kokemuksia vesistöjen kunnostamisesta. Tutustu verkoston sivuihin, vaikka oman järvesi suojeluyhdistyksen kanssa. Voit aloittaa leikkimielisesti järvien kunnostukseen tutustumalla aiheeseen pelaamalla.
Riihimäki kuuluu Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueeseen. Vesien hyvän tilan saavuttamiseksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) koordinoivat vesienhoitotyötä. Kolmannelle vesienhoitokaudelle (2022-2027) on päivitetty suunnitelma ja alueellinen toimenpideohjelma.
