Vallonjärvi (35.222.1.002)

3 850 m <br />

Vallonjärvi on keskikokoinen järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Se sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa ja kuuluu Pirkanmaan ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Vallonjärvi
Järvinumero: 35.222.1.002
Vesistöalue: Jumusen - Rauttunselän alue (35.222)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)

Perustiedot

Pinta-ala: 24,91 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 3,85 km3 850 m <br />
Korkeustaso:

Hallinnolliset alueet

Kunta: Valkeakoski
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Vallonjärvi sijaitsee runsaan kilometrin etäisyydellä Valkeakosken kaupungin keskustasta, eteläisen yhdystien varrella. Vallonjärvi on noin kilometrin pituinen, matala ja hyvin rehevä pikkujärvi, joka laskee vetensä Yrjölänlahteen ja edelleen Pikku- ja Isovuolteen kautta Kärjenniemenselkään.

Vallonjärvi on merkittävä lintujärvi.

Nykytila ja suojelu

Valuma-alue on varsin laaja ja veden vaihtuvuus Vallonjärvessä on nopeaa. Vallonjärvi on matala järvi, jonka ranta-alueet ovat voimakkaasti ruohottuneet ja järvi onkin umpeenkasvamassa. Vallonjärveen etelästä laskevan Vallonojan varrella sijaitsee runsaasti peltoa.

Vallonjärven vedenlaatu on tyydyttävä. Vedenlaatua heikentää korkea ravinnetaso sekä runsas humuksen määrä. Vallonjärven virkistyskäyttöarvoa heikentää lisäksi järven mataluus sekä runsas vesikasvien määrä.

Vallonjärven itärannalla sijaitsee Heikkilänmetsä, joka kuuluu Natura 2000 -verkostoon. Metsä on pääosin lähes aarvimaista kuusikkoa. Lisäksi se sisältää pienialaisia lehtoja ja metsittyneitä peltoja, joiden läheisyydessä on mahdollisesti aiemmin ollut asutusta. Tähän viittaavat mm. monien kulttuurikasvien, kuten terttuseljan, nokkosen ja kyläkellukan runsas esiintyminen alueella. Metsän lehtomaisissa osissa pesii joitakin vaateliaita lintulajeja, mm. lehto- ja mustapääkerttu sekä kultarinta. Heikkilänmetsän aluskasvillisuuden näkyvimpiä kasvilajeja ovat saniaiset, joita alueelta on löydetty yhdeksää lajia.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Järven rehevyydestä ja mataluudesta johtuen sen ranta- ja vesikasvillisuus on monipuolinen. Monet lajit, mm. osmankäämi, pullosara, järviruoko ja järvikaisla, muodostavat laajoja yhtenäisiä kasvustoja. Monin paikoin järveä ympäröi tiheä koivuviita tai rantasaraikkoon rajoittuva pajupensaikko. Alueella kasvaa kaikkiaan kymmenkunta pajulajia, joukossa mm. harmalehtinen, Etelä-Suomessa harvinainen pohjanpaju (Salix lapponum).

Rehevän ranta- ja vesikasvillisuuden suojissa pesii varsin monipuolinen linnusto. Sorsalinnuista näkyvimpiä ovat sinisorsa, tavi, haapana, puna- ja tukkasotka sekä telkkä. Muita alueelle tyypillisiä lintulajeja ovat mm. taivaanvuohi, nokikana, ruokokerttu ja pajusirkku. Järven laajat rantaluhdat ja -saraikot ovat monien petolintujen tärkeitä saalistusalueita. Näitä ja etenkin vesilintuja on helpointa tarkkailla luontopolun varrella sijaitsevasta lintutornista.