Kankaanpäänjärvi (35.338.1.002)

3 970 m <br />

Kankaanpäänjärvi on keskikokoinen järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Se sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa ja kuuluu Pirkanmaan ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Kankaanpäänjärvi
Järvinumero: 35.338.1.002
Vesistöalue: Tuhrusojan valuma-alue (35.338)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)

Perustiedot

Pinta-ala: 26,57 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 3,97 km3 970 m <br />
Korkeustaso:

Hallinnolliset alueet

Kunta: Mänttä-Vilppula
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Itärannalla jyrkkä havupuuvaltainen rinne ja länsirannalla pääasissa peltoa ilman mainittavaa suojavyöhykettä. Järvi on humuspitoinen ja lievästi rehevä, mutta keskeltä varsin syvä (jopa 7m).

Nykytila ja suojelu

Seuraavat havainnot perustuvat tarkkailujaksoon välillä 2000 - 2011

Vesikasvien esiintyminen (lähinnä lumpeet ja ahvenvita) on lievästi lisääntynyt, en ole kuitenkaan mitannut peittävyyksiä tms.

Leväkukintoja en ole havainnut, mutta limalevää (G. semen, lajimääritystä ei varmistettu) esiintyy aika ajoin - tämän voi huomata ihon pinnalla uinnin jälkeen

Happikadosta kertovia keväisiä kalakuolemia en myöskään ole havainnut

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Olen saanut järvestä seuraavien kalalajien edustajia (yleisyysjärjestyksessä): ahven, särki, salakka, hauki (suurin saamani 109 cm), lahna, säyne, kiiski, lisäksi olen saanut yhden täpläravun.

Järvellä pesii seuraavat vesilinnut: kuikka, joutsen, telkkä, heinäsorsa, rantasipi, kalatiira, lokkeja

Piisamista ja minkistä on yksitäisiä havaintoja

Sammakoita ja rupikonnia esiintyy

Simpukoita runsaasti, mutta varsin vähän kotiloita (joskus järvisyyhyä)

Vesikasvit: ahvenvita, lumme, ulpukka, uistinvita, järvikorte, järvisätkin, järvikaisla, järviruoko, siimapalpakko, lahna-/nuottaruoho ja mahdollisesti vesirutto (vieraslaji), jota olen poistanut mökkirannastani, siten että se on siitä lähes kokonaan hävinnyt.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Rannalla lähinnä loma-asutusta. Vettä käytetään lähinnä pesu-/saunavetenä. Osa loma-asunoista on liittynyt vesi-/viemäriverkkoon 2000 -luvulla.

Tarut ja tositarinat

Järven eteläpäässä on ilmeisesti ollut joskus sikala, mikä on vaikuttanut vedenlaatuun. Länsirannalla olevilta aktiivisesti viljellyiltä peltoalueilta luultavasti tulee edelleen ravinnevalumia järveen, johtuen suojavyöhykkeiden puutteesta. Tästä merkkinä runsasravinteisuutta ilmentävä osamankäämiesiintymä juuri länsirannalla.

1970-1980 luvuilla järvessä on ilmeisesti ollut elinvoimainen jokirapukanta, joka on sittemmin romahtanut käytännössä paikalliseen sukupuuttoon. Ilmeisesti tämän jälkeen järveen on istutettu täplärapuja, mutta niiden runsastumisesta minulla ei ole tietoa (v. 2011).