Ero sivun ”Painio (27.042.1.001)” versioiden välillä

Versio 24. maaliskuuta 2012 kello 17.41

Painio on iso järvi Paimionjoki (27) -päävesistössä. Se sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa ja kuuluu Varsinais-Suomen ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Painio
Järvinumero: 27.042.1.001
Vesistöalue: Painion alue (27.042)
Päävesistö: Paimionjoki (27)

Perustiedot

Pinta-ala: 780,72 ha
Syvyys: 12,4 m
Keskisyvyys: 3,82 m
Tilavuus: 29 803 300 m³0,0298 km³ <br />29 803 300 000 l <br />
Rantaviiva: 28,44 km28 440 m <br />
Korkeustaso: 81,2 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Somero
Maakunta: Varsinais-Suomen maakunta
ELY-keskus: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Kuvat

Painio (27.042.1.001)/Kirkkoranta

8. elokuu 2012 12:26

Veneranta Somerniemen kir...

Kaikki kuvat järveltä

Viranomainen

Asiantuntija

Kokenut

Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Somerolla sijaitseva Painio(njärvi) on suurin järvi, joka sijaitsee kokonaan Varsinais-Suomen maakunnassa. Ala on 7,8 km2, keskisyvyys 3,8 m ja suurin syvyys 12 m. Järvi kuuluu Paimionjoen vesistöön. Valuma-alue on järvi mukaan lukien 108 km2, josta järviä 9,4 %. Suurin saari on Holma eli Papinsaari, 15 ha.

Painiosta alkaa noin 40 kilometriä pitkä, kartalla viivasuorana näkyvä, maanalaista kallioperän murroslinjaa noudattava kapea järviketju, joka geomorfologisena muodostumana on Suomessa yleinen, sillä useimmat Suomen vesistöt seuraavat kallioperän murroksia. Ketjun järviä ovat Hirsjärvi (236 ha), Kirkkojärvi (105 ha), Saarentaanjärvi (43 ha), Rautelanjärvi (30 ha), Pusulanjärvi (62 ha), Åvikinjärvi (7 ha), Pitkäjärvi (34 ha) ja Myllylammi (13 ha). Pitkäjärven luusuassa, Hovirinnankoskessa on säännöstelypato.

Ketjun järvien vedenpinnat ovat Kirkkojärveen asti lähes samassa tasossa. Hirsjärveen laskee Pajulanjoki (valuma-alue 102 km2), Kirkkojärveen Jaatilanjoki (valuma-alue 96 km2). Ne sekä pienemmät purot tuovat tulva-aikaan niin paljon lisävesiä, että virtaus voi kääntyä Painiota kohti. Tämä tuo järveen savista ja ravinteista vettä ja heikentää veden laatua.

Vedenkorkeus

Painion vedenkorkeutta on havaittu vuodesta 1965 alkaen. Vedenkorkeusasteikko sijaitsee Somerniemellä (YKJ 6724439, 3318533). Koko jakson keskivedenkorkeus on ollut N60+ 81,16 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 134 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 83,23 m (toukokuulta 1966), alin N60+ 80,23 m (maaliskuulta 1970), joten äärivaihtelu on ollut 300 cm.

Nykytila ja suojelu

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Asutus ja vesistön käyttötavat

Tarut ja tositarinat

Somerniemeläisessä kansanperinteessä esiintyy Somerniemen Vesanojan kylässä Painion rannalla asuneeksi kerrottu Visan tietäjä. Visan tietäjällä kerrotaan olleen tapana kävellä kotoaan Vesanojalta Painiojärven poikki Somerniemen kirkkoon vettä pitkin kuivin jaloin. Kerran Visan tietäjä oli kirkossa nähnyt, miten piru kirjoitti kirkossa nukkuvien nimiä veriseen hevosenvuotaan. Kun vuota tuli nimistä täyteen, piru venytti sitä hampaillaan saadakseen nimet mahtumaan, mutta ote helpposi ja piru löi päänsä seinään. Tällöin Visan tietäjältä pääsi nauru. Tämä ei kuitenkaan olisi kannattanut, sillä kun tietäjä palasi kirkosta järveä myöten kotiinsa, hänen jalkansa vajosivat veteen jo ensin nilkkaa, sitten polvea myöten.

Lähteet

Virtaranta, Pertti: Someron murrekirja. Vammala: SKS, 1973. ISBN 951-717-008-4.

Aiheesta muualla

Painio (wikipedia)
Someron vesiensuojeluyhdistys ry.

@@ Rivi 5: / Rivi 5: @@
 Järvi kuuluu Paimionjoen vesistöön. Valuma-alue on järvi mukaan lukien 108 km2, josta järviä 9,4 %. Suurin saari on Holma eli Papinsaari, 15 ha.
-Painiosta alkaa noin 40 kilometriä pitkä kallioperän murroslinjaa noudattava kapea järviketju, joka geomorfologisena muodostumana on Suomessa harvinainen. Ketjun järviä ovat [[Hirsjärvi_(27.041.1.001)|Hirsjärvi]] (236 ha), [[Kirkkojärvi_(27.032.1.005)|Kirkkojärvi]] (105 ha), [[Saarentaanjärvi_(27.032.1.004)|Saarentaanjärvi]] (43 ha), [[Pusulanjärvi_-_Rautelanjärvi_(27.032.1.003)|Rautelanjärvi]] (30 ha), [[Pusulanjärvi_-_Rautelanjärvi_(27.032.1.003)|Pusulanjärvi]] (62 ha), [[Åvikinjärvi_(27.032.1.002)|Åvikinjärvi]] (7 ha), [[Pitkäjärvi_(27.032.1.001)|Pitkäjärvi]] (34 ha) ja Myllylampi (13 ha). Pitkäjärven luusuassa, Hovirinnankoskessa on säännöstelypato.
+Painiosta alkaa noin 40 kilometriä pitkä, kartalla viivasuorana näkyvä, maanalaista kallioperän murroslinjaa noudattava kapea järviketju, joka geomorfologisena muodostumana on Suomessa yleinen, sillä useimmat Suomen vesistöt seuraavat kallioperän murroksia. Ketjun järviä ovat [[Hirsjärvi_(27.041.1.001)|Hirsjärvi]] (236 ha), [[Kirkkojärvi_(27.032.1.005)|Kirkkojärvi]] (105 ha), [[Saarentaanjärvi_(27.032.1.004)|Saarentaanjärvi]] (43 ha), [[Pusulanjärvi_-_Rautelanjärvi_(27.032.1.003)|Rautelanjärvi]] (30 ha), [[Pusulanjärvi_-_Rautelanjärvi_(27.032.1.003)|Pusulanjärvi]] (62 ha), [[Åvikinjärvi_(27.032.1.002)|Åvikinjärvi]] (7 ha), [[Pitkäjärvi_(27.032.1.001)|Pitkäjärvi]] (34 ha) ja [[Myllylammi_(27.031.1.002)|Myllylammi]] (13 ha). Pitkäjärven luusuassa, Hovirinnankoskessa on säännöstelypato.
-Ketjun järvet ovat Kirkkojärveen asti lähes samassa tasossa. Hirsjärveen laskee Pajulanjoen vesistö (102 km2), Kirkkojärveen Jaatilanjoki (96 km2). Ne sekä pienemmät purot tuovat tulva-aikaan niin paljon lisävesiä, että virtaus voi kääntyä Painiota kohti. Tämä tuo järveen savista vettä ja heikentää veden laatua.
+Ketjun järvien vedenpinnat ovat Kirkkojärveen asti lähes samassa tasossa. Hirsjärveen laskee Pajulanjoki (valuma-alue 102 km2), Kirkkojärveen Jaatilanjoki (valuma-alue 96 km2). Ne sekä pienemmät purot tuovat tulva-aikaan niin paljon lisävesiä, että virtaus voi kääntyä Painiota kohti. Tämä tuo järveen savista ja ravinteista vettä ja heikentää veden laatua.
 ==Vedenkorkeus==