Ero sivun ”Dragsfjärden (92.113.1.001)” versioiden välillä

Versio 4. syyskuuta 2012 kello 09.16

Dragsfjärden on melko iso järvi Eteläinen saaristomeri (92) -päävesistössä. Se sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa ja kuuluu Varsinais-Suomen ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Dragsfjärden
Järvinumero: 92.113.1.001
Vesistöalue: Hangonselän saaristoalue (92.113)
Päävesistö: Eteläinen saaristomeri (92)

Perustiedot

Pinta-ala: 354,31 ha
Syvyys: 15,37 m
Keskisyvyys: 6,66 m
Tilavuus: 23 613 200 m³0,0236 km³ <br />23 613 200 000 l <br />
Rantaviiva: 25,12 km25 120 m <br />
Korkeustaso: 0,8 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Kemiönsaari
Maakunta: Varsinais-Suomen maakunta
ELY-keskus: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue:

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Kuvat

Dragsfjärden (92.113.1.001)/Haraholmen

29. huhtikuu 2013 00:00

Jäänlähtö

Kaikki kuvat järveltä

Viranomainen

Asiantuntija

Kokenut

Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Nykytila

Dragsfjärden on pintavesityypiltään suhteellisen syvä, lievästi humuspitoinen järvi jonka ekologinen tila on tyydyttävä. Järven kokonaisfosforipitoisuus on noussut 1970-luvulta lähtien, kun taas kokonaistyppipitoisuus on pysynyt kohtalaisen tasaisena. Poikkeuksena tähän mainittakoon vuoden 1991 talvi jolloin typpipitoisuus oli hyvin korkea. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on myös noussut 1980-luvulla ja ollut sen jälkeen vaihtelevaa.

Pintaveden happipitoisuus on pysynyt melko tasaisena ja hyvänä vuodenajasta riippumatta, mutta alusvedessä on havaittu erittäin voimakasta happikatoa sekä kesällä että talvella. 1990-luvun puolivälin jälkeen tilanne on hieman parantunut, erityisesti talvisin, mutta hapen kyllästyneisyys alusvedessä on silti kohtalaisen alhainen. Pintavedessä on myös 1980 ja 2000-luvulla havaittu ylikyllästyneisyyttä.

Veden sameus on ollut melko tasaista erityisesti kesällä ja humuspitoisuus on ollut vaihtelevaa. Näkösyvyys on myös vaihdellut. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo oli 1970-luvulla noin 6 ja on noussut siitä noin 7: ään. Kesällä pH-arvo on vaihdellut 7 ja 8 välillä. Liuenneiden suolojen määrää kuvaava sähkönjohtavuus on pysynyt melko tasaisena.

tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 4.9.2012