Ero sivun ”Iso-Pyhäntä (59.482.1.001)” versioiden välillä

Versio 7. maaliskuuta 2013 kello 15.14

Iso-Pyhäntä on iso järvi Oulujoki (59) -päävesistössä. Se sijaitsee Kainuun maakunnassa ja kuuluu Kainuun ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Iso-Pyhäntä
Järvinumero: 59.482.1.001
Vesistöalue: Iso-Pyhännän alue (59.482)
Päävesistö: Oulujoki (59)

Perustiedot

Pinta-ala: 1 156,4 ha
Syvyys: 32 m
Keskisyvyys: 7,17 m
Tilavuus: 82 884 000 m³0,0829 km³ <br />82 884 000 000 l <br />
Rantaviiva: 56,29 km56 290 m <br />
Korkeustaso: 149,4 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Ristijärvi (kunta)
Maakunta: Kainuun maakunta
ELY-keskus: Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Kuvat

Iso-Pyhäntä (59.482.1.001)/Kyrönniemi

13. heinäkuu 2022 19:41

Hieman levää

Kaikki kuvat järveltä

Viranomainen

Asiantuntija

Kokenut

Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Iso-Pyhäntä sijaitsee Ristijärvellä, Kainuussa. Se on osa Oulujoen vesistöä ja sen Hyrynsalmen reittiä.

Järven pinta-ala on 11,6 km2. Iso-Pyhännän keskisyvyys on 7,2 metriä ja suurin syvyys 32 metriä. Järvi on pitkulainen ja monialtainen. Suurin saari on Lamposaari (6 ha).

Valuma-alue on järvi mukaan lukien 539 km2 ja järvisyys 5,5 %. Pääosan valuma-alueesta muodostaa yläpuolinen Hiisijoen-Möttösjoen alue, 376 km2.

Iso-Pyhännän vedenkorkeuksia on SYKEn rekisterissä vuodesta 1961. Järvi on voimakkaasti säännöstelty. Keskivedenkorkeus on koko jaksolla ollut N60+148,73 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 367 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+149,75 m (kesäkuussa 1967) ja alin N60+145,36 m (huhtikuussa 1965), joten äärivaihtelu on ollut 439 cm.

Iso-Pyhäntää säännöstellään Pyhännänkosken voimalaitoksella, joka valmistui vuonna 1957. Keskivirtaama on kaudella 1957-2011 ollut 6,2 m3/s, keskiylivirtaama 45 m3/s ja keskialivirtaama 0,06 m3/s.

Nykytila ja suojelu

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Asutus ja vesistön käyttötavat

Tarut ja tositarinat

Iso-Pyhännän valuma-alueella sattui Suomen järvenlaskuhistorian suurin pinnanalenema, kun Hiisijärveä yritettiin laskea vuonna 1761. Tämä 20 neliökilometrin laajuinen järvi karkasi laskijoiltaan; pinta aleni 17 metriä ja jäljelle jäi 1,5 km2 kokoinen nykyinen Hiisijärvi. Vesimassat syövyttivät Hiisijoesta melkoisen kanjonin ja vyöryivät Iso-Pyhäntään. Sen pinta nousi voimakkaasti, koska lasku-uoma oli kapea. Lopulta vesi mursi uuden uoman nykyisen Pyhännänkosken kohdalle ja lopulta Iso-Pyhännän pinta vajosi 7 metriä entistä tasoa alemmaksi. Samalla järven ala pieneni noin puoleen.

Aiheesta muualla

@@ Rivi 3: / Rivi 3: @@
 ==Järven erityispiirteet==
-Iso-Pyhäntä sijaitsee [[Ristijärvi (kunta)|Ristijärvellä]], [[Kainuun maakunta|Kainuussa]]. Se on osa Oulujoki (59)|Oulujoen vesistöä]] ja sen Hyrynsalmen reittiä.
+Iso-Pyhäntä sijaitsee [[Ristijärvi (kunta)|Ristijärvellä]], [[Kainuun maakunta|Kainuussa]]. Se on osa [[Oulujoki (59)|Oulujoen vesistöä]] ja sen Hyrynsalmen reittiä.
-Järven pinta-ala on 11,6 km2. Valuma-alue on järvi mukaan lukien 539 km2 ja järvisyys 5,5 %. Pääosan valuma-alueesta muodostaa yläpuolinen Hiisijoen-Möttösjoen alue, 376 km2.
+Järven pinta-ala on 11,6 km2. Iso-Pyhännän keskisyvyys on 7,2 metriä ja suurin syvyys 32 metriä. Järvi on pitkulainen ja monialtainen. Suurin saari on Lamposaari (6 ha).
-Iso-Pyhännän keskisyvyys on 7,2 metriä ja suurin syvyys 32 metriä. Järvi on pitkulainen ja monialtainen, suurin saari on Lamposaari (6 ha).
+Valuma-alue on järvi mukaan lukien 539 km2 ja järvisyys 5,5 %. Pääosan valuma-alueesta muodostaa yläpuolinen [[Hiisijoen - Möttösjoen alue (59.483)|Hiisijoen-Möttösjoen alue]], 376 km2.
 Iso-Pyhännän vedenkorkeuksia on SYKEn rekisterissä vuodesta 1961. Järvi on voimakkaasti säännöstelty. Keskivedenkorkeus on koko jaksolla ollut N60+148,73 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 367 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+149,75 m (kesäkuussa 1967) ja alin N60+145,36 m (huhtikuussa 1965), joten äärivaihtelu on ollut 439 cm.
 Iso-Pyhäntää säännöstellään Pyhännänkosken voimalaitoksella, joka valmistui vuonna 1957. Keskivirtaama on kaudella 1957-2011 ollut 6,2 m3/s, keskiylivirtaama 45 m3/s ja keskialivirtaama 0,06 m3/s.
-Iso-Pyhännän valuma-alueella sattui Suomen järvenlaskuhistorian suurin pinnanalenema, kun Hiisijärveä yritettiin laskea vuonna 1761. Tämä 20 neliökilometrin laajuinen järvi karkasi laskijoiltaan, pinta aleni 17 metriä ja jäljelle jäi 1,5 km2 kokoinen nykyinen Hiisijärvi. Vesimassat syövyttivät Hiisijoesta melkoisen kanjonin ja vyöryivät Iso-Pyhäntään. Sen pinta nousi voimakkaasti, koska lasku-uoma oli kapea. Lopulta vesi mursi uuden uoman nykyisen Pyhännänkosken kohdalle ja lopulta Iso-Pyhännän pinta vajosi 7 metriä entistä tasoa alemmaksi. Samalla järven ala pieneni noin puoleen.
 ==Nykytila ja suojelu==
@@ Rivi 22: / Rivi 20: @@
 ==Tarut ja tositarinat==
+Iso-Pyhännän valuma-alueella sattui Suomen järvenlaskuhistorian suurin pinnanalenema, kun [[Hiisijärvi (59.484.1.001)|Hiisijärveä]] yritettiin laskea vuonna 1761. Tämä 20 neliökilometrin laajuinen järvi karkasi laskijoiltaan; pinta aleni 17 metriä ja jäljelle jäi 1,5 km2 kokoinen nykyinen Hiisijärvi. Vesimassat syövyttivät Hiisijoesta melkoisen kanjonin ja vyöryivät Iso-Pyhäntään. Sen pinta nousi voimakkaasti, koska lasku-uoma oli kapea. Lopulta vesi mursi uuden uoman nykyisen Pyhännänkosken kohdalle ja lopulta Iso-Pyhännän pinta vajosi 7 metriä entistä tasoa alemmaksi. Samalla järven ala pieneni noin puoleen.
 ==Aiheesta muualla==