Ero sivun ”Kermajärvi (04.274.1.014)” versioiden välillä
p (Tekstin korvaus – ”km2” muotoon ”km²”) |
|||
Rivi 22: | Rivi 22: | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
+ | [http://kielipoliisi.wwwfi.com/picture_library/uimapaikat/kermajarvi.JPG Kermanranta] Heinävedellä | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== |
Versio 14. maaliskuuta 2013 kello 18.37
Järvi
Nimi: Kermajärvi
Järvinumero: 04.274.1.014
Vesistöalue: Kermajärven alue (04.274)
Päävesistö: Vuoksi (04)
Perustiedot
Pinta-ala: 8 557,36 ha
Syvyys: 56,07 m
Keskisyvyys: 10,12 m
Tilavuus: 866 274 000 m³0,866 km³ <br />866 274 000 000 l <br />
Rantaviiva: 452,55 km452 550 m <br />
Korkeustaso: 80,1 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Heinävesi (kunta)
Maakunta: Pohjois-Karjalan maakunta
ELY-keskus: Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Kermajärvi on Heinäveden reitin pääjärvi. Sen läpi kulkee noin kolmasosa Kallaveden vesistä, jotka virtaavat Suvasvedestä Varisveden kautta Kermajärveen. Varisveteen laskevat myös Juojärven reitin vedet.
Kermajärven pinta-ala on 85,6 km², se on Suomen järvien pinta-alatilastossa sijalla 52. Vesistöisen Etelä-Savon maakunnan järvitilastossa sijoitus on kahdestoista, kun mukana ovat myös osittain maakunnan alueella sijaitsevat järvet. Kermajärven valuma-alueen suuruutta ei Kallaveden bifurkaation takia voida yksikäsitteisesti määritellä, mutta keskivirtaamaosuuden mukaan laskien se on noin 8600 km². Järven lähivaluma-alue on 556 km².
Kermajärvessä on 440 saarta, joiden yhteispinta-ala on 1796 ha ja rantaviivan pituus 230 km. Yli sadan hehtaarin laajuisia saaria on kolme, suurin on Hentulansaari (345 ha).
Kermajärvellä on pieni kaima (1,8 km²) Ylitorniossa Lapin maakunnassa. Tuo kaima on sikäli 'aidompi Kermajärvi', että nimien alkuperänä on saamen sana, joka tarkoittaa peuranvasaa.
Vedenkorkeus ja virtaama
Kermajärven vedenkorkeutta on mitattu vuodesta 1903. SYKEn vedenkorkeusasteikko sijaitsee Kerman kanavan sulun yläpuolella. Keskivedenkorkeus on tämän jakson aikana ollut N60+ 80,12 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 69 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 82,11 m (kesäkuussa 1924) ja alin N60+ 79,42 m (huhtikuussa 1942), joten äärivaihtelu on ollut 269 cm.
Kermajärven vedenkorkeutta mitattiin myös Karvion kanavan ala-asteikolla vuosina 1897–1995. Kesäkuussa 1899, valapaton suurtulvan aikana, vedenpinta oli 34 cm korkeammalla kuin vuonna 1924, joten äärivaihtelu kasvaa 303 senttiin.
Lähtövirtaamia on SYKEn rekisterissä Kermajärven luusuasta vuodesta 1970 lähtien. Keskivirtaama on ollut 55 m3/s, keskiylivirtaama 101 m3/s ja keskialivirtaama 30 m3/s. Äärivirtaamat olivat 145 m3/s (kesäkuussa 1988) ja 18 m3/s (marraskuussa 2002).
Nykytila ja suojelu
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Asutus ja vesistön käyttötavat
Kermanranta Heinävedellä
Tarut ja tositarinat
Kerman kanavan sulkumestari Kalle Pakarinen oli vuosikymmenten ajan tunnettu sääprofeetta. Presidentti Kekkosen teos "Kirjeitä myllystäni" sisältää Pakariselle osoitetun onnittelukirjeen vuodelta 1974.