Juolasvesi - Sarkavesi (14.913.1.001)

220 970 000 m³ <br />0,221 km³ <br />220 970 000 000 l <br />

149 860 m <br />

Juolasvesi, Sarkavesi on iso järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Se sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa ja kuuluu Etelä-Savon ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Juolasvesi, Sarkavesi
Järvinumero: 14.913.1.001
Vesistöalue: Juolasveden - Lahnaveden alue (14.913)
Päävesistö: Kymijoki (14)

Perustiedot

Pinta-ala: 2 600,37 ha
Syvyys: 33,9 m
Keskisyvyys: 8,5 m
Tilavuus: 220 970 000 m³0,221 km³ <br />220 970 000 000 l <br />
Rantaviiva: 149,86 km149 860 m <br />
Korkeustaso: 79,6 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Mäntyharju
Maakunta: Etelä-Savon maakunta
ELY-keskus: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Juolasveden erityispiirteet

Juolasvesi muodostaa järviparin Sarkaveden kanssa ja ne kuuluvat Mäntyharjun kuntaan. Järvet ovat yhteydessä toisiinsa Virransalmen kautta. Järvien yhteinen pinta-ala on 2000 ha. Valuma-alueena on Juolasveden-Lahnaveden alue. Karu ja kirkasvetinen Juolasvesi liittyy pohjoisosassaan kapeiden salmien kautta Tarhaveteen. Salmien väliin jää historiallisesti merkittävä Naulasaari, joka oli Pikkuvihan jälkeen Ruotsi-Suomen ja Venäjän rajakohta.

Järvi on kirkasvetinen ja vesi on väriltään vain hieman rusehtavaa. Järvi on tyypiltään niukkahumuksinen. Happitilanne on ollut hyvä. Tutkimustiedon mukaan järvi on rehevyystasoltaan karu. Virkistyskäyttö- ja yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan järvi kuuluu luokkaan erinomainen. Luokitus on tehty syvänteen vedenlaatutekijöiden mukaan, jolloin rantavyöhykkeen mahdollista rehevöitymistä ei ole voitu ottaa luokituksessa huomioon.

Nykytila ja suojelu

Tutkimusalueena on ollut 29 m:n syvänne itärannalla olevan saariryhmän (Lehtisaaret, Linnasaari, Varpusaari ja Saunasaaret) pohjoispuolella. Järvi on kuulunut alueelliseen järvien tila- ja käyttökelpoisuuskartoitukseen vuosina 1994-95 ja 2004-05. Juolasveden 070 viimeisin vedenlaatu tutkimus on tehty 12.10.2011 ja tekijänä oli Etelä-Savon ELY. Näkösyvyys, sameus, kokonaisfosfori ja väriluku olivat erinomaiset. Hapen kyllästysaste oli 1 ja 15 metrissä erinomainen/hyvä, mutta pohjalla oli vakavia happiongelmia.

Kalat, luonto ja lajistot

taimen. siika. muikku.hauki.ahven.

Monin paikoin vallitsevilla kalliorannoilla on korkeita jyrkänteitä ja laakeita silokalliorantoja sekä louhikkorantoja. Kuivat kankaat ovat vallitsevia. Poukamissa kasvillisuus on rehevämpää. Linnustossa on Järvi-Suomen selkävesien lajeja kuten kuikka, selkälokki ja telkkä. Alueella on useita arvokkaita luontokohteita, kuten vanha koivikko sekä kuivia lehtoja, jotka ovat valkoselkätikan suojelukohteita.

Juolasveden saaret

Maakunnallisesti arvokkaat Juolasveden saaret muodostuvat noin 20 pienestä ja keskikokoisesta saaresta Juolasveden Haapasaaren ympäristössä. Osa saarista on karuja kalliosaaria, osa melko reheviä metsäsaaria. Juolasveden saaret ovat maisemallisesti hyvin kauniita, pohjoiseteläsuuntaisia, kallioisia ja kitukasvuista männikköä kasvavia saaria. Puustossa on järeitä mäntyjä, harmaaleppää, katajaa, pihlajaa, paatsamaa, koivuja ja haapoja sekä joitakin lahopuita.

Lehtisensaarissa ja Vuohisaaressa kasvaa vanhaa koivuvaltaista sekametsää. Linnasaari on maisemallisesti hieno, korkea ja jyrkkäpiirteinen kallio- ja louhikkosaari. Pienessä Linnasaaressa on myös melontareitin rantautumispaikka. Useimmat saarista ovat säästyneet metsänhoitotoimilta ja suurin osa on luonnontilaisia.

Luonnontilaltaan arvokkaimpia saaria ovat itäiset Lehtisaaret, jonka puustoon kuuluu muun muassa järeitä mäntyjä, koivuja ja haapoja. Koivikon rehevässä kenttäkerroksessa esiintyy nuottaruoho, suomyrtti, ranta-alpi, metsäimarretta, lillukkaa, sananjalkaa ja kultapiiskua. Kallioraoissa tavataan kallioimarretta.

Saariston pikkuluodoilla pesii uhanalainen laji, muusta linnustosta tavattiin mm. kuikka, isokoskelo, telkkä, tukkasotka, rantasipi, pikkulepinkäinen, kalatiira ja silkkiuikku. Palokärki ruokailee lehtisaaressa.

Sarkaveden erityispiirteet

Pitkänomainen ja monin kohdin kapea Sarkavesi liittyy pohjoisessa Virransalmen kautta Juolasveteen ja päätyy etelässä Voikoskeen ja Vuohijärveen. Sarkaveden reittivesi on karu ja kirkasvetinen. Maisemallisesti mielenkiintoisen järven rantoja reunustavat korkeat ja jyrkät kalliotörmät. Haukkavuoren kymmenien metrien korkuisen jyrkänteeseen kuuluu ylikaltevia pintoja ja luolia. Sarkaveden etelä osissa on harjuhiekkaa ja moreenirantaa. Harjurannalla on monta arvokasta kohdetta kuten suoalue, siirtolohkareet ja rakentamaton ranta.

Sarkaveden itärannalla sijaitsevat, jyrkänteiset ja korkeat rantakalliot, rajautuvat suoraan Sarkaveteen ja erottuvat hyvin vesialueelta. Haukkavuoren jyhkeät länsiseinämät ja tyvellä oleva louhikko ovat kallioalueen maisemallisesti ja geomorfologisesti edustavin kohta. Sarkaveden länsirannalla kallioseinämät ovat voimakkaammin mannerjäätikön hiomia ja viistojyrkkiä. Kalliomaalauksia voi tavata lähellä Voikoskea Tukkiniemeä vastapäätä.

Nykytila

Sarkaveden 071 viimeisin vedenlaatu tutkimus on tehty 31.8.2005 ja tekijänä oli Etelä-Savon ELY. Näytteenottopisteen kokonaissyvyys on 14 metriä, jossa näkösyvyys oli erinomainen. Myös kokonaisfosfori ja lehtivihreä olivat erinomaiset.

Säännöstely

Tarhavesi - Juolasvesi - Sarkavesi kuuluvat vesioikeuden lupapäätöksellä säännösteltyihin järvialtaisiin. Säännöstelyjen tavoitteena on tulvasuojelu, puunuitto, vesiliikenteen edistäminen, virkistyskäyttö, kalanviljely tai vesivoiman turvaaminen.

Lähteet: Mäntyharjun luonto ja arvokkaat luontokohteet 2010, Valtion ympäristöhallinto.