Ero sivun ”Herajärvi (14.978.1.050)” versioiden välillä
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| + | |||
| + | Järvi kuuluu Mäntyharjun kuntaan ja Tainaveden valuma-alueeseen. Järven pinta-ala on 588 ha ja sen rantaviivan pituus on 33,53 km. Herajärvellä on vesiyhteys Tainaveteen Vuolteensalmen kautta. Herajärvi on kirkasvetinen ja sen vesi on väriltään lähes väritöntä. Järvi on tyypiltään niukkahumuksinen. Tutkimustiedon mukaan järvi on rehevyystasoltaan karu. Virkistyskäyttö luokituksen mukaan järvi kuuluu luokkaan erinomainen. Luokitus on tehty syvänteen vedenlaatutekijöiden mukaan, jolloin rantavyöhykkeen mahdollista rehevöitymistä ei ole voitu ottaa luokituksessa huomioon. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| − | == | + | Tutkimusalueena on ollut 37 m:n syvänne Papinlahden edustalla, järven kaakkoisosassa. Järvi on kuulunut alueelliseen järvien tila- ja käyttökelpoisuuskartoitukseen vuosina 1990-91 ja 2002-03. Herajärven 047 viimeisin vedenlaatu tutkimus on tehty 25.9.2012 ja sen tekijänä oli Etelä-Savon ELY. Näkösyvyys, sameus, väriluku, kokonaisfosfori ja lehtivihreä olivat erinomaiset. Hapen kyllästysaste oli erinomainen pintavedessä, mutta syvempänä tulos oli välttävä. |
| + | |||
| + | ==Luonto ja lajistoa== | ||
| + | |||
| + | Suuren Herajärven pohjoisosa on Mikkelin puolella. Oligotrofisessa (niukkaravinteinen) ja kirkasvetisessä harjualueen järvessä on niukalti ruovikoita ja saraikoita. Järven vesikasveja ovat: ulpukka, pohjanlumme, siimapalpakko, siimapalpakko, ahvenvita, nuottaruoho, lahnanruoho ja äimäruoho. | ||
| + | |||
| + | Realtiiviset korkeuserot ovat huomattavia ja muodostot yleisesti jyrkkäpiirteisiä. Herajärven harjujen rinteiltä voi tunnistaa useita muinaisrantoja, suppia esiintyy vähän. Harjukasvillisuus on edustavaa. Lajistoon kuuluvat kangasvuokko, kangasajuruoho, sarjatalvikki, kanervisara ja keltatalvikki. Maasto on karua, harjulehdot puuttuvat. Puusto on pääosin nuorta, mutta varsinkin saarilla on myös vanhoja harjumänniköitä. | ||
| − | + | Kalliomaalaus Herajärven Itkonlahdella, jossa on ihminen, hirviä ja kuvakatkelmia. | |
| − | + | Lähteet: Mäntyharjun luonto ja arvokkaat luontokohteet 2010, Kaavoitus 2004/Suomenniemi, Valtion ympäristöhallinto. | |
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
Nykyinen versio 5. elokuuta 2013 kello 09.17
Järvi
Nimi: Herajärvi
Järvinumero: 14.978.1.050
Vesistöalue: Tainaveden valuma-alue (14.978)
Päävesistö: Kymijoki (14)
Perustiedot
Pinta-ala: 587,54 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 33,53 km33 530 m <br />
Korkeustaso: 83,8 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Mikkeli, Mäntyharju
Maakunta: Etelä-Savon maakunta
ELY-keskus: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Järvi kuuluu Mäntyharjun kuntaan ja Tainaveden valuma-alueeseen. Järven pinta-ala on 588 ha ja sen rantaviivan pituus on 33,53 km. Herajärvellä on vesiyhteys Tainaveteen Vuolteensalmen kautta. Herajärvi on kirkasvetinen ja sen vesi on väriltään lähes väritöntä. Järvi on tyypiltään niukkahumuksinen. Tutkimustiedon mukaan järvi on rehevyystasoltaan karu. Virkistyskäyttö luokituksen mukaan järvi kuuluu luokkaan erinomainen. Luokitus on tehty syvänteen vedenlaatutekijöiden mukaan, jolloin rantavyöhykkeen mahdollista rehevöitymistä ei ole voitu ottaa luokituksessa huomioon.
Nykytila ja suojelu
Tutkimusalueena on ollut 37 m:n syvänne Papinlahden edustalla, järven kaakkoisosassa. Järvi on kuulunut alueelliseen järvien tila- ja käyttökelpoisuuskartoitukseen vuosina 1990-91 ja 2002-03. Herajärven 047 viimeisin vedenlaatu tutkimus on tehty 25.9.2012 ja sen tekijänä oli Etelä-Savon ELY. Näkösyvyys, sameus, väriluku, kokonaisfosfori ja lehtivihreä olivat erinomaiset. Hapen kyllästysaste oli erinomainen pintavedessä, mutta syvempänä tulos oli välttävä.
Luonto ja lajistoa
Suuren Herajärven pohjoisosa on Mikkelin puolella. Oligotrofisessa (niukkaravinteinen) ja kirkasvetisessä harjualueen järvessä on niukalti ruovikoita ja saraikoita. Järven vesikasveja ovat: ulpukka, pohjanlumme, siimapalpakko, siimapalpakko, ahvenvita, nuottaruoho, lahnanruoho ja äimäruoho.
Realtiiviset korkeuserot ovat huomattavia ja muodostot yleisesti jyrkkäpiirteisiä. Herajärven harjujen rinteiltä voi tunnistaa useita muinaisrantoja, suppia esiintyy vähän. Harjukasvillisuus on edustavaa. Lajistoon kuuluvat kangasvuokko, kangasajuruoho, sarjatalvikki, kanervisara ja keltatalvikki. Maasto on karua, harjulehdot puuttuvat. Puusto on pääosin nuorta, mutta varsinkin saarilla on myös vanhoja harjumänniköitä.
Kalliomaalaus Herajärven Itkonlahdella, jossa on ihminen, hirviä ja kuvakatkelmia.
Lähteet: Mäntyharjun luonto ja arvokkaat luontokohteet 2010, Kaavoitus 2004/Suomenniemi, Valtion ympäristöhallinto.
