Ero sivun ”Kirkkojärvi (24.021.1.005)” versioiden välillä
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| + | Kiskon Kirkkojärvi (Kiskonjärvi) on pintavesityypiltään matala humusjärvi, jonka ekologinen tila on välttävä. Seurantatietoja on tässä kuvattavalta järven eteläpään havaintopaikalta lähinnä kesäkausilta. Järven kokonaisfosforipitoisuus on noussut huomattavasti 1970-luvun tilanteeseen verrattuna. Kokonaistyppipitoisuus on ollut hyvin vaihteleva, eikä merkittävää muutosta ole kesäarvoissa osoitettavissa. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on myös vaihdellut huomattavasti, ja pitoisuudet ovat olleet usein erittäin suuria. | ||
| + | |||
| + | Pintavedessä on usein esiintynyt voimakastakin hapen ylikyllästystä, mikä ilmentää runsasta planktonlevätuotantoa. Pohjanläheisessä vedessä on havaittu 2000-luvun mittauksissa voimakasta hapenpuutetta kesäisin. | ||
| + | |||
| + | Järven humuspitoisuus on veden väriluvun ja etenkin kemiallisen hapenkulutuksen perusteella kasvanut pitkällä aikavälillä. Sameus on lisääntynyt voimakkaasti 1970-luvulta lähtien. Vastaavasti näkösyvyys on pienentynyt pitkällä aikavälillä, mutta tilanne on alkanut parantua 2000-luvulla. Veden pH-arvo on toisinaan ollut hyvin korkea kesäisin, mikä liittyy voimakkaaseen planktonlevätuotantoon. Liuenneiden suolojen määrää kuvaavan sähkönjohtavuuden vaihtelu on ollut melko tasaista. | ||
| + | |||
| + | Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 7.8.2013 | ||
| + | |||
| + | <gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption="Kiskon Kirkkojärven eteläpään vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2011"> | ||
| + | Tiedosto: kiskonjarviptot.JPG|<span caption="kokonaisfosfori"></span> | ||
| + | Tiedosto: kiskonjarvintot.JPG|<span caption="kokonaistyppi"></span> | ||
| + | Tiedosto: kiskonjarvichla.JPG|<span caption="klorofylli-a"></span> | ||
| + | Tiedosto: kiskonjarvinakosyvyys.JPG|<span caption="nakosyvyys"></span> | ||
| + | Tiedosto: kiskonjarviO2pinta.JPG|<span caption="happipinta"></span> | ||
| + | Tiedosto: kiskonjarviO2pohja.JPG|<span caption="happipohja"></span> | ||
| + | </gallery> | ||
| + | |||
| + | Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 7.8.2013 | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Versio 7. elokuuta 2013 kello 10.20
Järvi
Nimi: Kirkkojärvi
Järvinumero: 24.021.1.005
Vesistöalue: Kirkkojärven lähialue (24.021)
Päävesistö: Kiskonjoki - Perniönjoki (24)
Perustiedot
Pinta-ala: 718,3 ha
Syvyys: 9,55 m
Keskisyvyys: 2,2 m
Tilavuus: 15 802 400 m³0,0158 km³ <br />15 802 400 000 l <br />
Rantaviiva: 32,91 km32 910 m <br />
Korkeustaso: 26,5 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Salo
Maakunta: Varsinais-Suomen maakunta
ELY-keskus: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
-Kirkkoj%C3%A4rvi-ObsALG-202307121137-64aedad6c4980.png)
Järven erityispiirteet
Nykytila ja suojelu
Kiskon Kirkkojärvi (Kiskonjärvi) on pintavesityypiltään matala humusjärvi, jonka ekologinen tila on välttävä. Seurantatietoja on tässä kuvattavalta järven eteläpään havaintopaikalta lähinnä kesäkausilta. Järven kokonaisfosforipitoisuus on noussut huomattavasti 1970-luvun tilanteeseen verrattuna. Kokonaistyppipitoisuus on ollut hyvin vaihteleva, eikä merkittävää muutosta ole kesäarvoissa osoitettavissa. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on myös vaihdellut huomattavasti, ja pitoisuudet ovat olleet usein erittäin suuria.
Pintavedessä on usein esiintynyt voimakastakin hapen ylikyllästystä, mikä ilmentää runsasta planktonlevätuotantoa. Pohjanläheisessä vedessä on havaittu 2000-luvun mittauksissa voimakasta hapenpuutetta kesäisin.
Järven humuspitoisuus on veden väriluvun ja etenkin kemiallisen hapenkulutuksen perusteella kasvanut pitkällä aikavälillä. Sameus on lisääntynyt voimakkaasti 1970-luvulta lähtien. Vastaavasti näkösyvyys on pienentynyt pitkällä aikavälillä, mutta tilanne on alkanut parantua 2000-luvulla. Veden pH-arvo on toisinaan ollut hyvin korkea kesäisin, mikä liittyy voimakkaaseen planktonlevätuotantoon. Liuenneiden suolojen määrää kuvaavan sähkönjohtavuuden vaihtelu on ollut melko tasaista.
Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 7.8.2013
- Kiskon Kirkkojärven eteläpään vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2011
Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 7.8.2013
