Ero sivun ”Iso-Renkanen (14.664.1.022)” versioiden välillä
Rivi 12: | Rivi 12: | ||
Järvellä pesii joutsenpariskunta, sekä näköhavaintoja ainakin kuikista, lokeista ja taveista. Kalakanta on tyypillinen järvikalasto, särkeä, ahventa ja haukea ainakin. Lisäksi istutettu siikaa. | Järvellä pesii joutsenpariskunta, sekä näköhavaintoja ainakin kuikista, lokeista ja taveista. Kalakanta on tyypillinen järvikalasto, särkeä, ahventa ja haukea ainakin. Lisäksi istutettu siikaa. | ||
Vesikasvillisuus on paikoin rannoilla niukkaa, paikoin kasvaa runsaasti lumpeita ja kaislaa. | Vesikasvillisuus on paikoin rannoilla niukkaa, paikoin kasvaa runsaasti lumpeita ja kaislaa. | ||
+ | |||
+ | Harmaahaikarahavainto 3.8.2013 | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== |
Nykyinen versio 9. elokuuta 2013 kello 18.31
Järvi
Nimi: Iso-Renkanen
Järvinumero: 14.664.1.022
Vesistöalue: Vihanninjoen valuma-alue (14.664)
Päävesistö: Kymijoki (14)
Perustiedot
Pinta-ala: 40,82 ha
Syvyys: 1,9 m
Keskisyvyys: 0,93 m
Tilavuus: 381 500 m³3,815e-4 km³ <br />381 500 000 l <br />
Rantaviiva: 3,79 km3 790 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Saarijärvi (kunta)
Maakunta: Keski-Suomen maakunta
ELY-keskus: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Matala, ruskeavetinen erämainen järvi.
Nykytila ja suojelu
Vesistö luokitellaan ympäristökeskuksen toimesta käyttökelpoisuusluokkaan tyydyttävä, se on jonkin verran rehevöitynyt ja runsashumuksinen, lisääntyvän mökkikäytön haasteina onkin pitää järvi vähintään nykyisellä käyttökelpoisuustasolla. Ympäröivistä turpeennostoalueista ei yhdenkään kuivatusvesiä laske Iso-Renkaseen. Lisätietoa linkistä sivu 12 järven käyttökelpoisuusluokitus. http://www.pylkonmaki.fi/uploads/files/Kaavaselostus.pdf
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Järvellä pesii joutsenpariskunta, sekä näköhavaintoja ainakin kuikista, lokeista ja taveista. Kalakanta on tyypillinen järvikalasto, särkeä, ahventa ja haukea ainakin. Lisäksi istutettu siikaa. Vesikasvillisuus on paikoin rannoilla niukkaa, paikoin kasvaa runsaasti lumpeita ja kaislaa.
Harmaahaikarahavainto 3.8.2013
Asutus ja vesistön käyttötavat
Järven rannoilla ei ole vakituista asutusta, mutta lomamökkejä on rakennettu muutamia ja muutamia on vielä tulossa. Virkistyskalastuksen harrastajia näkee järvellä.
Tarut ja tositarinat
Järven nimestä käytetään muotoja Iso-Renkainen ja Iso-Renkanen, itse pidän jälkimmäistä muotoa oikeana, koska sana renka on tarkoittanut harjannetta, ylänköä. Iso-Renkasen rannat ovat monilta osin sora- ja moreenirinnettä, joka nousee harjanteena ja laskee järveen.
http://renkajarvi.blogspot.com/2009/11/mista-nimi-renkajarvi-on-peraisin.html Oheisessa linkissä käsitellään toisen järven, jonka nimessä esiintyy sana renka, nimen alkuperää.
Iso-Renkasen maisemissa on jo kivikaudenaikana ollut asutusta ja arkeologisia löytöjä on tehty.