Orivesi (Saimaa) (04.311.1.001)
Orivesi on suuri järvi Vuoksi (04) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on erinomainen.
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 46: | Rivi 46: | ||
[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=282755&lan=fi&clan=fi Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila] (ymparisto.fi) | [http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=282755&lan=fi&clan=fi Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila] (ymparisto.fi) | ||
==Lähteet== | |||
OIVA - Ympäristö- ja paikkatietopalvelu, luettu 21.5.2013. | |||
Valtion ympäristöhallinto 2008. Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila Vuoksen vesienhoitoalueella. WWW-dokumentti. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=285022&lan=fi&clan=fi. Päivitetty 16.6.2008. Luettu 21.5.2013. | |||
Valtion ympäristöhallinto 2011. Oriveden-Pyhäselän saaristot. WWW-dokumentti. | |||
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=65925&lan=fi. Päivitetty 29.12.2011. Luettu 22.5.2013. | |||
Versio 15. elokuuta 2013 kello 20.40
Keskustelut
Uusimmat havainnot
16. heinäkuu 2025 11:58 |
15. heinäkuu 2025 15:20 |
Kuvat
_(04.311.1.001)-Vilniemi-ObsIMG-202206241443-62b5a47cd3a8a.png)
Järven erityispiirteet
Orivesi on Suur-Saimaan osa Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnissa. Järven ala on 601,3 km² ja se on Suomen järvien pinta-alatilastossa sijalla 7. Keskisyvyys on 9,2 metriä ja suurin syvyys 74 metriä.
Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 27 949 km², josta vettä 16,6 %. Valtaosan valuma-alueesta muodostavat Pyhäselästä purkautuvat vedet, 24 338 km². Pyhäjärven reitin alue on 1019 km², Heposelkään purkautuva Viinijärven alue 1007 km².
Oriveden kolme pohjoisinta selkää ovat Heposelkä, Telmonselkä ja Savonselkä. Heposelkä mielletään harvoin Suur-Saimaan osaksi, niin oma järvensä tämä Onkisalmen kapeikon Orivedestä eristämä osa on. Aitoa Saimaata Heposelkä kuitenkin vedenkorkeudeltaan on. Sen pinta-ala on 53 km² ja suurin syvyys 34 metriä.
Eteläisiä selkiä ovat Samppaanselkä, Kuhakivenselkä ja Paasselkä eli Paasivesi. Oriveden eteläisin allas, Paasselkänäkin tunnettu Paasivesi, on yksi Suomen kraatterijärvistä. Sen halkaisija on noin 10 km; syvyyskäyrät muodostavat lähes ympyröitä ja saaria on vain rantojen tuntumassa. Ikää tällä kosmisen impaktin synnyttämällä altaalla on runsaat 200 miljoonaa vuotta.
Oriveden suurimmat saaret ovat Pyhäselän kanssa yhteinen Oravisalo (4900 ha, Suomen järvien saarista pinta-alaltaan sijalla 8) ja Varpasalo (2828 ha, sijalla 13). Sadan suurimman järvensaaren listalle yltävät myös Siikasaari (974 ha, sijalla 55) ja Suoparsaari (840 ha, sijalla 70). Aika suuria ovat myös Telmo (402 ha), Turpeisensaari (290 ha) ja Ikolansaari (280 ha).
Vedenkorkeus ja virtaama
Oriveden nykyinen vedenkorkeusasteikko on Arvinsalmessa, josta on havaintoja vuodesta 1976. Keskivedenkorkeus on ollut N60+ 76,00 m. Keskimääräinen vuotuinen vaihtelu on ollut 72 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 76,85 m (joulukuussa 1981) ja alin N60+ 75,07 m (huhtikuussa 2003), joten äärivaihtelu on ollut 178 cm.
Orivesi laskee Paasivedestä Orivirran, Vuokalanvirran, Pukkivirran ja Vihtakannan kanavan kautta Pyyveteen. Laskennallinen keskivirtaama tässä nelikossa on 320 m3/s.
Nykytila ja suojelu
Orivesi kuuluu Vuoksen vesienhoitoalueeseen. Vuoksen vesienhoitoalueen pintavesien ekologinen tila on luokiteltu. Ekologisen tilan luokkia ovat erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono. Luokitteluun käytetyt seurantatiedot ovat pääosin vuosilta 2000-2007. Oriveden pintavesien ekologinen tila on luokiteltu hyväksi (kokonaisarvio). (Valtion ympäristöhallinto 2008.) Lue tarkemmin aiheesta valtion ympäristöhallinnon sivulta pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila Vuoksen vesienhoitoalueella: ymparisto.fi.
Oriveden neljästä vesimuodostuma-alueesta vain Heposelän ekologinen tila on tyydyttävä, muiden tila on hyvä tai erinomainen (tosin Puhoslahden ekologista tilaa ei ole luokiteltu, mutta asiantuntija-arvion mukaan sen tila on hyvä). Heposelän vesistön tilaa heikentää maatalouden hajakuormitus. Oriveden kaikkien vesimuodostuma-alueiden kemiallinen tila on hyvä. (OIVA 2013.)
Oriveden pintavesien tilaa seurataan vedenlaatumittauksilla. Mittauksia on tehty mm. seuraavista kohteista: Heposelän Hepolahti (joka kuuluu Liperin kunnan alueeseen), Haukiluodot (Rääkkylä) ja Puhosselkä. (OIVA 2013).
Oriveden alueella on Natura-alue: Oriveden-Pyhäselän saaristot. Natura-alue on sai-maannorpan tärkeää pesimä- ja elinaluetta. Natura-alueeseen kuuluu myös Tikansaari-Vuosaaren harjualue ja Kirkkovuoren lehto Rääkkylässä. (Valtion ympäristöhallinto 2011). Lue lisää Natura-alueesta ymparisto.fi sivuilta (sivulla lueteltu mm. Natura-alueen lajeja, jotka kuuluvat EU:n luontodirektiiviin):Luontodirektiivi
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Saimaannorpan esittely: ymparisto.fi
Asutus ja vesistön käyttötavat
Kunnat vastaavat yleisten uimarantojen veden laadun valvonnasta. Kunnista ainakin Liperissä on kunnan ylläpitämä uimaranta Oriveden rannalla: Liperin kirkonkylän uimaranta (Tohtorintie 11). Kuntien ylläpitämien uimarantojen lisäksi on useita muitakin uimarantoja esim. Liperin kunnan alueella Liperi.fi.
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
- Paasselän törmäyskraatteri (www.passc.net (Earth Impact Database): englanniksi, lopussa kirjallisuuslähteitä)
- Paasselän törmäyskraatteri (www.somerikko.net (Jarmo Moilanen): englanniksi, lopussa kirjallisuuslähteitä)
Pintavesien luokittelu ekologisen ja kemiallisen tilan perusteella (ymparisto.fi)
Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila (ymparisto.fi)
Lähteet
OIVA - Ympäristö- ja paikkatietopalvelu, luettu 21.5.2013.
Valtion ympäristöhallinto 2008. Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila Vuoksen vesienhoitoalueella. WWW-dokumentti. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=285022&lan=fi&clan=fi. Päivitetty 16.6.2008. Luettu 21.5.2013.
Valtion ympäristöhallinto 2011. Oriveden-Pyhäselän saaristot. WWW-dokumentti. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=65925&lan=fi. Päivitetty 29.12.2011. Luettu 22.5.2013.
