Ero sivun ”Hirsijärvi (24.062.1.001)” versioiden välillä
| Rivi 41: | Rivi 41: | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
| + | |||
| + | Järven rannoilla on vuoden 2012/2013 aikoihin laskettu olevan noin 300 ympärivuotista tai vain kesäkäytössä olevaa asumusta. | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
Versio 15. syyskuuta 2013 kello 17.46
Järvi
Nimi: Hirsijärvi
Järvinumero: 24.062.1.001
Vesistöalue: Hirsijärven alue (24.062)
Päävesistö: Kiskonjoki - Perniönjoki (24)
Perustiedot
Pinta-ala: 528,95 ha
Syvyys: 12,27 m
Keskisyvyys: 3,67 m
Tilavuus: 19 408 000 m³0,0194 km³ <br />19 408 000 000 l <br />
Rantaviiva: 43,91 km43 910 m <br />
Korkeustaso: 48,5 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Salo
Maakunta: Varsinais-Suomen maakunta
ELY-keskus: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Nykytila ja suojelu
Hirsijärvi on pintavesityypiltään keskikokoinen humusjärvi, jonka ekologinen tila on tyydyttävä. Kokonaisfosforipitoisuus on vaihdellut melko paljon. Kokonaistyppipitoisuus on ollut talvisin selvästi suurempi kuin kesäisin, ja talvipitoisuuksissa voidaan havaita kasvua pitkällä aikavälillä Korkeasaaren havaintopaikassa. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on vaihdellut huomattavasti, mutta 2000-luvulla on mitattu myös pieniä pitoisuuksia.
Happipitoisuus on kesällä pintavedessä hyvä ja talvellakin kohtalainen. Runsaaseen levätuotantoon liittyvä hapen ylikyllästys näyttää vähentyneen pitkällä aikavälillä. Alusvedessä esiintyy hapen vajausta sekä kesällä että talvella, ja etenkin Pakosaaren havaintopaikalla hapenpuute on usein voimakasta ja happi loppuu välillä kokonaan.
Järven humuspitoisuus on vaihdellut melko paljon, mutta pitkällä aikavälillä on havaittavissa pientä kasvua kemiallisessa hapenkulutuksessa. Humuspitoisuus on talvella voimakkaampaa kuin kesällä samoin kuin veden sameuskin. Näkösyvyys on vaihdellut, mutta selvää muutossuuntaa ei ole osoitettavissa. Veden happamuutta kuvaava pH-arvo on ollut kesäisin huomattavasti korkeampi kuin talvella, mikä selittyy voimakkaalla levätuotannolla. Liuenneiden suolojen määrää ilmaiseva sähkönjohtavuus näyttää hieman laskeneen pitkällä aikavälillä ja on talvisin korkeampi kuin kesällä.
Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 6.8.2013
- Hirsijärven Korkeasaaren vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2011
- Hirsijärven Pakosaaren vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2011
Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 6.8.2013
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Järvellä on havaittu runsaasti ja useasti ainakin seuraavia lintulajeja:
- sorsia
- silkkiuikkuja
- valkoposkihanhia / kanadanhanhia
Asutus ja vesistön käyttötavat
Järven rannoilla on vuoden 2012/2013 aikoihin laskettu olevan noin 300 ympärivuotista tai vain kesäkäytössä olevaa asumusta.
