Ero sivun ”Tuohilampi (11.006.1.021)” versioiden välillä
Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
− | + | Lammen pohjoisranta on ojitettua metsittynyttä suota.Laskuoja johonka on yhdistetty useampia ojia johtaa suoraan lampeen ilman saostusallasta . Lähialueelta löytyy myös pienimuotoinen turvetuotantoalue,onko siletä mahdollista kulkeutua turvetta vesistöön?? | |
− | Lammessa on useita lähteitä joiden vesitäydennys hidastuu vuosi vuodelta.Itselläni kokemusta 6 vuoden ajalta.Syksyllä jäiden tullessa havainnot on ollut helppo todentaa.Lähteet ja niistä syntyvät virtaukset näkyy tummana kuuraisella jäänpinnalla. | + | Lammessa on useita lähteitä joiden vesitäydennys hidastuu vuosi vuodelta.Itselläni kokemusta 6 vuoden ajalta.Syksyllä jäiden tullessa havainnot on ollut helppo todentaa. |
+ | Lähteet ja niistä syntyvät virtaukset näkyy tummana kuuraisella jäänpinnalla. | ||
Lähteitä vähenee havaintojeni mukaan?? | Lähteitä vähenee havaintojeni mukaan?? | ||
Vesialueen koko n 8 ha ja keskisyvyys lienee 1m .Vedenpinnankorkeuden vaihteluväli on puolen metrin luokkaa. | Vesialueen koko n 8 ha ja keskisyvyys lienee 1m .Vedenpinnankorkeuden vaihteluväli on puolen metrin luokkaa. | ||
− | 2013 vedenpinta oli keväällä omien havaintojeni mukaan | + | 2013 vedenpinta oli keväällä omien havaintojeni mukaan korkeimmillaan 6 vuoteen ja nyt vedenpinta on taas alimmillaan 6 vuoteen. |
− | |||
Veden happamuus 5,5>>5,7 välillä (omat mittaukset/kesäaika) | Veden happamuus 5,5>>5,7 välillä (omat mittaukset/kesäaika) | ||
Rivi 15: | Rivi 15: | ||
Vedessä on runsaasti humusta esim katiska huuhdottava lähes päivittäin.Syksyä kohden vesi kirkastuu ja humus vähenee >> laskeutuu pohjaan. | Vedessä on runsaasti humusta esim katiska huuhdottava lähes päivittäin.Syksyä kohden vesi kirkastuu ja humus vähenee >> laskeutuu pohjaan. | ||
− | + | Todella lumiset talvet tuovat keväällä sulamisvesien mukana runsaasti metsä/suo-ojien humusta ,näin arvioin. | |
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== |
Versio 26. syyskuuta 2013 kello 15.15
Järvi
Nimi: Tuohilampi
Järvinumero: 11.006.1.021
Vesistöalue: Onkamaanjoen valuma-alue (11.006)
Päävesistö: Virojoki (11)
Perustiedot
Pinta-ala: 7,4 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 1,22 km1 220 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Hamina
Maakunta: Kymenlaakson maakunta
ELY-keskus: Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Lammen pohjoisranta on ojitettua metsittynyttä suota.Laskuoja johonka on yhdistetty useampia ojia johtaa suoraan lampeen ilman saostusallasta . Lähialueelta löytyy myös pienimuotoinen turvetuotantoalue,onko siletä mahdollista kulkeutua turvetta vesistöön??
Lammessa on useita lähteitä joiden vesitäydennys hidastuu vuosi vuodelta.Itselläni kokemusta 6 vuoden ajalta.Syksyllä jäiden tullessa havainnot on ollut helppo todentaa. Lähteet ja niistä syntyvät virtaukset näkyy tummana kuuraisella jäänpinnalla. Lähteitä vähenee havaintojeni mukaan?? Vesialueen koko n 8 ha ja keskisyvyys lienee 1m .Vedenpinnankorkeuden vaihteluväli on puolen metrin luokkaa. 2013 vedenpinta oli keväällä omien havaintojeni mukaan korkeimmillaan 6 vuoteen ja nyt vedenpinta on taas alimmillaan 6 vuoteen.
Veden happamuus 5,5>>5,7 välillä (omat mittaukset/kesäaika)
Kasvillisuus lisääntyy vuosi vuodelta .Pahimillaan elokuun aikana vesialue muistuttaa heinäpeltoa jossa on pieniä vesilätäköitä.
Vedessä on runsaasti humusta esim katiska huuhdottava lähes päivittäin.Syksyä kohden vesi kirkastuu ja humus vähenee >> laskeutuu pohjaan.
Todella lumiset talvet tuovat keväällä sulamisvesien mukana runsaasti metsä/suo-ojien humusta ,näin arvioin.
Nykytila ja suojelu
Lammen nykytila on varmastikin seurausta lähialueen suometsän ojittamisesta. Veden Ph alkaa olla arveluttavan alhaalla joka näkyy kasvillisuuden lisääntymisenä vesistöön.
Minkäänlaista suunnitelmaa en tiedä olevan lammen kunnostukselle. Kesämökkiläisillä 5 kpl näyttää olevan todellakin erilaiset näkemykset kunnostuksesta. 2012 kesällä eräs mökkiläisistä oli tuonut niittoveneen lammelle tarkoituksena niittää ainakin omanalueensa puhtaaksi.Homma ei päässyt alkuunkaan kun yksi mökkiläisitä oli tullut keskeyttämään työt .SYY :moottoriveneen käyttö oli joskus kielletty.Kuitenkin talvella lammen jää on täynnä moottorikelkan uria. Tämä tästä. Kokeilemme saada nyt 2014 aikana suunnitelman ja ehkä vähän rahaakin ensiaputöihin lammella. Näyttää että kunnostuksesta ei tule ilman ulkopuolista auktoriteettiä mitään .ONKO EU.sta tilattava ohjeistus johonka voi vedota maan tapaan.
Nämä pienet vesialueet ovat todella ihmisenkokoisia hyvin hoidettuina,siellä viihtyy kalat linnut sekä kasvit kun kukaan ei ota vain ylivaltaa
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Tuohikaslammen kalakanta lienee kohtuullisen runsas.En tiedä että siellä olisi tutkittu tai poistettu ns roskakalaa särkiä jne.
Heittouistimilla on joka kesä ja syksy tullut haukea riittävästi. 2-3 kalastajaa.
Haukien koko 2 >>> 8 kg.Samoin isoja jopa 0,5 kg ahvenia tulee .Keväällä on katiskat täynnä pikku ahventa .Ongella tulee myös särkiä jossain määrin.
Vesilintuja pesii jonkin verran telkkiä ,heinäsorsia ,taveja .Vesilinnut on pariskuntia kutankin 1 >>>3 .Kesän mittaan kun poikaset alkaa uiskennella poikueet pienenevät hyvin nopeasti jostakin syystä.Muutaman poikasen olen nähnyt katoavan pinnan alle nähtävästi hauen suuhun.
2012 kesällä pesi joutsen pariskunta Pariskunta saatteli 2 poikastaan syksyllä etelän maille. Tänä vuonna 2013 nähnyt joutsenen pesivän kuitenkin elokuussa ilmaantui lammelle 2 aikuista ja 5 tämän kesän poikasta.Aloittivat lentoon lähtö-ja laskeutumisharjoitukset.Vko 38 sivullisesta näytti että homma on jo hallusssa
Muutaman kerran kaakkurikin käy kesällä säikyttelemässä äänellään mökkiläisiä.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Lammen etelä rannalla on muutama kesämökki 5 kpl.Etelänpuoleinen ranta on pääosin kallioinen .Lammen rannat ovat kasvaneet aikojen saatossa niin ettei ns oikeaan rantaviivaa näe kuin keväällä korkean veden aikana. Kartalta näkee että lampea ympäröi kalliot kauttaaltaan välissä on pien sola suoalueelle. Lammen pinta-ala on ollut kolmin ,nelikertainen nykyiseen verrattuna
Onko nykytilan saaneet aikaan aikaisempi sukupolvi ojituksineen ,peltojen lannoituksin. Etelä rannalla on ollut yksi pienviljelytila jolla on ollut muutama hehtaari peltoa.
Nykyisten mökkiläisten asuminen oleminen ei ainakaan huononna vedenlaatua Bio WC ja harmaavesisuodatukset jokaisessa mökissä.
Vesialuetta käyttää 2-3 mökkiläistä kalastukseen .Uskoakseni kalastus olisi vilkkaampaa jos vesiheinää ei olisi kesällä näin runsaasti .Uistelu on todella hankalaa .
Kasvillisuuden lisääntyminen vaikuttaa myös talvikalastukseen osa kasvillisuudesta ei ehdi pohjautua vaan jää jään alle niin ettei pilkkiä tahdo saada uppoamaan vapaaseen veteen .Ongelma on lähes sama joka on näillä keinoaltailla pohjoisessa(turvelautat jään alla)
Tarut ja tositarinat
Tarua vai totta. Lammen syvin kohta olisi yli 7 m ?
90 luvulla lammen vesialue ollut lähes neitseellinen heinästä ,muutamia lumpeita ja ulpukoita ranta-alueilla?
Onko ihminen saanut tämän heinän kasvun lammessa aikaan.
Soiden ojitus metsän lannoitus jota harrastettiin oikein urakalla 70-luvulla on saanut aikaan mittavia vahinkoja .
Ehkä joku tietää tämäkin lammen historiaa paremmin .Paikallisväestö ei välttämättä halua aihetta enää muistella etenkin jos on ollut silloisen metsänhoidon kannattaja.