Ero sivun ”Turajärvi (34.071.1.001)” versioiden välillä
Rivi 6: | Rivi 6: | ||
==Nykytila== | ==Nykytila== | ||
− | Turajärvi on pintavesityypiltään matala humusjärvi, jonka ekologinen tila on | + | Turajärvi on pintavesityypiltään matala humusjärvi, jonka ekologinen tila on tyydyttävä. Veden kokonaisfosforipitoisuus on reheville vesille ominainen, mutta pitoisuudet ovat huomattavasti laskeneet huippuvuosien pitoisuuksiin verrattuna. Typpeä on ollut vedessä kesäisin melko runsaasti ja talvisin hyvin runsaasti. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on kasvanut huomattavasti pitkällä aikavälillä. |
Turajärven veden happipitoisuus on kesäisin hyvä, mutta talvisin esiintyy hapen vajausta pintaveteen asti. Happikatoa ei kuitenkaan ole ilmennyt tutkimuskerroilla. Vesi on sameaa ja melko voimakkaasti humuspitoista. Näkösyvyys on huonontunut pitkällä aikavälillä 1970-luvun tilanteeseen verrattuna, mutta selvästi parantunut 1990-luvun heikoimmasta tilanteesta. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäkaudella 6,5-7,3 ja talvella 5,5-6,7, joten vesi on ajoittain melko hapanta. Liuenneiden suolojen määrää kuvaava sähkönjohtavuus on ollut hieman kohollaan (9-22 mS/m), mikä ilmentää järveen päätyvää kuormitusta. | Turajärven veden happipitoisuus on kesäisin hyvä, mutta talvisin esiintyy hapen vajausta pintaveteen asti. Happikatoa ei kuitenkaan ole ilmennyt tutkimuskerroilla. Vesi on sameaa ja melko voimakkaasti humuspitoista. Näkösyvyys on huonontunut pitkällä aikavälillä 1970-luvun tilanteeseen verrattuna, mutta selvästi parantunut 1990-luvun heikoimmasta tilanteesta. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäkaudella 6,5-7,3 ja talvella 5,5-6,7, joten vesi on ajoittain melko hapanta. Liuenneiden suolojen määrää kuvaava sähkönjohtavuus on ollut hieman kohollaan (9-22 mS/m), mikä ilmentää järveen päätyvää kuormitusta. | ||
− | Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus | + | Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 30.9.2013 |
<gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption="Turajärven vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2011"> | <gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption="Turajärven vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2011"> |
Versio 1. lokakuuta 2013 kello 09.39
Järvi
Nimi: Turajärvi
Järvinumero: 34.071.1.001
Vesistöalue: Juvajoen alaosan alue (34.071)
Päävesistö: Eurajoki (34)
Perustiedot
Pinta-ala: 256,86 ha
Syvyys: 3,69 m
Keskisyvyys: 1,43 m
Tilavuus: 3 670 530 m³0,00367 km³ <br />3 670 530 000 l <br />
Rantaviiva: 14,08 km14 080 m <br />
Korkeustaso: 28,1 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Eura, Rauma
Maakunta: Satakunnan maakunta
ELY-keskus: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Järven yhtenä erikoisuutena voi pitää sen puhtautta niin, että sinilevää ei esiinny koko kesänä, vaikka alueen muut järvet niin tekevät.
Nykytila
Turajärvi on pintavesityypiltään matala humusjärvi, jonka ekologinen tila on tyydyttävä. Veden kokonaisfosforipitoisuus on reheville vesille ominainen, mutta pitoisuudet ovat huomattavasti laskeneet huippuvuosien pitoisuuksiin verrattuna. Typpeä on ollut vedessä kesäisin melko runsaasti ja talvisin hyvin runsaasti. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on kasvanut huomattavasti pitkällä aikavälillä.
Turajärven veden happipitoisuus on kesäisin hyvä, mutta talvisin esiintyy hapen vajausta pintaveteen asti. Happikatoa ei kuitenkaan ole ilmennyt tutkimuskerroilla. Vesi on sameaa ja melko voimakkaasti humuspitoista. Näkösyvyys on huonontunut pitkällä aikavälillä 1970-luvun tilanteeseen verrattuna, mutta selvästi parantunut 1990-luvun heikoimmasta tilanteesta. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäkaudella 6,5-7,3 ja talvella 5,5-6,7, joten vesi on ajoittain melko hapanta. Liuenneiden suolojen määrää kuvaava sähkönjohtavuus on ollut hieman kohollaan (9-22 mS/m), mikä ilmentää järveen päätyvää kuormitusta.
Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 30.9.2013
Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 11.9.2012