Ero sivun ”Kauniinjärvi (01.076.1.012)” versioiden välillä
Rivi 11: | Rivi 11: | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
+ | Järven rantaviivaan ulottuu 41 kiinteistöä, joista 29 on rakennettu. Näistä viisi on vakituisesti asuttuja. | ||
+ | Järven itärannalle tehtiin 1990-luvun lopulla ranta-asemakaava. | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== |
Nykyinen versio 27. joulukuuta 2013 kello 15.52
Järvi
Nimi: Kauniinjärvi
Järvinumero: 01.076.1.012
Vesistöalue: Polvisen valuma-alue (01.076)
Päävesistö: Jänisjoki (01)
Perustiedot
Pinta-ala: 84,62 ha
Syvyys: 7,5 m
Keskisyvyys: 3,28 m
Tilavuus: 2 777 790 m³0,00278 km³ <br />2 777 790 000 l <br />
Rantaviiva: 6,97 km6 970 m <br />
Korkeustaso: 156,3 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Ilomantsi
Maakunta: Pohjois-Karjalan maakunta
ELY-keskus: Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Järvi on 84 ha suuruinen, rantaviivaa on 7,04 km. Vesi on dysoligotrofista.
Nykytila ja suojelu
Järven vedenlaatu on viime vuosina huonontunut metsävalumien myötä tulevan kiintoaineksen myötä. Runsas ranta-asutus osaltaan lisää ravinnekuormitusta ja veden limottumista.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Järveen on istutettu siikaa.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Järven rantaviivaan ulottuu 41 kiinteistöä, joista 29 on rakennettu. Näistä viisi on vakituisesti asuttuja. Järven itärannalle tehtiin 1990-luvun lopulla ranta-asemakaava.
Tarut ja tositarinat
Järven eteläpäässä on Kirkkoniemi, jossa on perimätiedon mukaan ollut kylän tsasouna. Tsasounan perustukselle on pystytetty 2000-luvun alussa matkamiehen risti. Kaunisrannan talon kohdalla aivan rannassa on ollut kalmisto. Tarun mukaan tsasounan kirkonkello on vainolaisen pelossa upotettu Kirkkolahteen. Se nousi kertoman mukaan verkon mukana veden pintaan, mutta verkko repesi jakellon kieli pääsi kerran lyömään sen upotessa. Tämä lienee tapahtunut noin sata vuotta sitten. Tsasouna lienee hävitetty isonvihan aikaan, kun venäläiset tekivät seutukunnalla tuhojaan.