Ero sivun ”Tuohilampi (11.006.1.021)” versioiden välillä
| Rivi 46: | Rivi 46: | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
Lammen etelä rannalla on muutama kesämökki 5 kpl.Etelänpuoleinen ranta on pääosin kallioinen .Lammen rannat ovat kasvaneet aikojen saatossa niin ettei ns oikeaan rantaviivaa näe kuin keväällä korkean veden aikana. | Lammen etelä rannalla on muutama kesämökki 5 kpl.Etelänpuoleinen ranta on pääosin kallioinen .Lammen rannat ovat kasvaneet aikojen saatossa niin ettei ns oikeaan rantaviivaa näe kuin keväällä korkean veden aikana. | ||
| − | Kartalta näkee että lampea ympäröi kalliot kauttaaltaan välissä on | + | Kartalta näkee että lampea ympäröi kalliot kauttaaltaan välissä on kapea sola suoalueelle. Lammen pinta-ala on ollut kolmin ,nelikertainen nykyiseen verrattuna |
Onko nykytilan saaneet aikaan aikaisempi sukupolvi ojituksineen ,peltojen lannoituksin. | Onko nykytilan saaneet aikaan aikaisempi sukupolvi ojituksineen ,peltojen lannoituksin. | ||
Etelä rannalla on ollut yksi pienviljelytila jolla on ollut muutama hehtaari peltoa. | Etelä rannalla on ollut yksi pienviljelytila jolla on ollut muutama hehtaari peltoa. | ||
| − | Nykyisten mökkiläisten | + | Nykyisten mökkiläisten elämä ei ainakaan huononna vedenlaatua |
| − | Bio WC ja harmaavesisuodatukset jokaisessa mökissä. | + | Bio WC ja harmaavesisuodatukset on jokaisessa mökissä myös mökkien käyttö on vähäistä. |
| − | Vesialuetta käyttää 2-3 mökkiläistä kalastukseen .Uskoakseni kalastus olisi vilkkaampaa jos | + | Vesialuetta käyttää 2-3 mökkiläistä kalastukseen .Uskoakseni kalastus olisi vilkkaampaa jos kasvillisuus olisi vähäisempää. Virvelöinti keskikesällä on todella ongelmallista |
| − | Kasvillisuuden lisääntyminen vaikuttaa myös talvikalastukseen osa kasvillisuudesta ei ehdi pohjautua vaan jää jään alle niin ettei pilkkiä tahdo saada uppoamaan vapaaseen veteen . | + | Kasvillisuuden lisääntyminen vaikuttaa myös talvikalastukseen osa kasvillisuudesta ei ehdi pohjautua vaan jää jään alle matoksi niin ettei pilkkiä tahdo saada uppoamaan vapaaseen veteen .Tekoaltailla on saman tyyppinen ongelma kun maa-aines nousee jäänalle |
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
Versio 16. helmikuuta 2014 kello 15.04
Järvi
Nimi: Tuohilampi
Järvinumero: 11.006.1.021
Vesistöalue: Onkamaanjoen valuma-alue (11.006)
Päävesistö: Virojoki (11)
Perustiedot
Pinta-ala: 7,4 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 1,22 km1 220 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Hamina
Maakunta: Kymenlaakson maakunta
ELY-keskus: Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Lammen pohjoisranta on ojitettua metsittynyttä suota.Laskuoja johonka on yhdistetty useampia ojia johtaa suoraan lampeen ilman saostusallasta . Lähialueelta löytyy myös pienimuotoinen turvetuotantoalue,onko sieltä mahdollista kulkeutua turvetta vesistöön??
Lammessa on useita lähteitä joiden vedentuotto näyttää hidastuvan vuosi vuodelta.Itselläni kokemusta 6 vuoden ajalta.Syksyllä jäiden tullessa havainnot on ollut helppo todentaa. Lähteet ja niistä syntyvät virtaukset näkyy tummana kuuraisella jäänpinnalla. Lähteitä vähenee havaintojeni mukaan?? Vesialueen koko n 8 ha ja keskisyvyys lienee 1m .Vedenpinnan vaihteluväli on jopa puolen metrin luokkaa. 2013 vedenpinta oli keväällä omien havaintojeni mukaan korkeimmillaan 6 vuoteen ja nyt vedenpinta on taas alimmillaan 6 vuoteen.
Veden happamuus 5,5>>5,7 välillä (omat mittaukset/kesäaika)
Kasvillisuus lisääntyy vuosi vuodelta .Pahimillaan elokuun aikana vesialue muistuttaa heinäpeltoa jossa on pieniä vesilätäköitä.
Vedessä on runsaasti humusta esim katiska huuhdottava lähes päivittäin.Syksyä kohden vesi kirkastuu ja humus vähenee >> laskeutuu pohjaan.
Todella lumiset talvet tuovat keväällä sulamisvesien mukana runsaasti metsä/suo-ojien humusta ,näin arvioin.
Nykytila ja suojelu
Lammen nykytila on varmastikin seurausta lähialueen suometsän ojittamisesta. Veden Ph alkaa olla arveluttavan alhaalla joka näkyy kasvillisuuden lisääntymisenä vesistöön.
Minkäänlaista suunnitelmaa en tiedä olevan lammen kunnostukselle. Kesämökkiläisillä 5 kpl näyttää olevan todellakin erilaiset näkemykset kunnostuksesta. 2012 kesällä eräs mökkiläisistä oli tuonut niittoveneen lammelle tarkoituksena niittää ainakin omanalueensa puhtaaksi.Homma ei päässyt alkuunkaan kun yksi mökkiläisitä oli tullut keskeyttämään työt .SYY :moottoriveneen käyttö oli joskus lammella kielletty.Kuitenkin talvella lammen jää on täynnä moottorikelkan uria. Tämä tästä. Kokeilemme saada nyt 2014 aikana suunnitelman ja ehkä vähän rahaakin vesialueen kunnostamiseen. Näyttää että kunnostuksesta ei tule ilman ulkopuolista auktoriteettiä mitään .ONKO EU.sta tilattava ohjeistus johonka voi vedota maan tapaan.
Nämä pienet vesialueet ovat todella ihmisenkokoisia hyvin hoidettuina,niissä viihtyy kalat ,linnut sekä kasvit kun kukaan ei ota vain ylivaltaa
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Tuohikaslammen kalakanta lienee kohtuullisen runsas.En tiedä että siellä olisi tutkittu tai poistettu ns roskakalaa särkiä jne.
Heittouistimilla on joka kesä ja syksy tullut haukea riittävästi. 2-3 kalastajaa.
Haukien koko 2 >>> 8 kg.Samoin isoja jopa 0,5 kg ahvenia tulee .Keväällä on katiskat täynnä pikku ahventa .Ongella tulee myös särkiä jossain määrin.
Vesilintuja pesii jonkin verran telkkiä ,heinäsorsia ,taveja .Vesilinnut on pariskuntia kutankin 1 >>>3 .Kesän mittaan kun poikaset alkaa uiskennella poikueet pienenevät hyvin nopeasti jostakin syystä.Muutaman poikasen olen nähnyt katoavan pinnan alle nähtävästi hauen suuhun.
2012 kesällä pesi joutsen pariskunta Pariskunta saatteli 2 poikastaan syksyllä etelän maille. Tänä vuonna 2013 nähnyt joutsenen pesivän kuitenkin elokuussa ilmaantui lammelle 2 aikuista ja 5 tämän kesän poikasta.Aloittivat lentoon lähtö-ja laskeutumisharjoitukset.Vko 38 sivullisesta näytti että homma on jo hallusssa
Muutaman kerran kaakkurikin käy kesällä säikyttelemässä äänellään mökkiläisiä.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Lammen etelä rannalla on muutama kesämökki 5 kpl.Etelänpuoleinen ranta on pääosin kallioinen .Lammen rannat ovat kasvaneet aikojen saatossa niin ettei ns oikeaan rantaviivaa näe kuin keväällä korkean veden aikana. Kartalta näkee että lampea ympäröi kalliot kauttaaltaan välissä on kapea sola suoalueelle. Lammen pinta-ala on ollut kolmin ,nelikertainen nykyiseen verrattuna
Onko nykytilan saaneet aikaan aikaisempi sukupolvi ojituksineen ,peltojen lannoituksin. Etelä rannalla on ollut yksi pienviljelytila jolla on ollut muutama hehtaari peltoa.
Nykyisten mökkiläisten elämä ei ainakaan huononna vedenlaatua Bio WC ja harmaavesisuodatukset on jokaisessa mökissä myös mökkien käyttö on vähäistä.
Vesialuetta käyttää 2-3 mökkiläistä kalastukseen .Uskoakseni kalastus olisi vilkkaampaa jos kasvillisuus olisi vähäisempää. Virvelöinti keskikesällä on todella ongelmallista
Kasvillisuuden lisääntyminen vaikuttaa myös talvikalastukseen osa kasvillisuudesta ei ehdi pohjautua vaan jää jään alle matoksi niin ettei pilkkiä tahdo saada uppoamaan vapaaseen veteen .Tekoaltailla on saman tyyppinen ongelma kun maa-aines nousee jäänalle
Tarut ja tositarinat
Tarua vai totta. Lammen syvin kohta olisi yli 7 m ?
90 luvulla lammen vesialue ollut lähes neitseellinen heinästä ,muutamia lumpeita ja ulpukoita ranta-alueilla?
Onko ihminen saanut tämän heinän kasvun lammessa aikaan.
Soiden ojitus metsän lannoitus jota harrastettiin oikein urakalla 70-luvulla on saanut aikaan mittavia vahinkoja .
Ehkä joku tietää tämäkin lammen historiaa paremmin .Paikallisväestö ei välttämättä halua aihetta enää muistella etenkin jos on ollut silloisen metsänhoidon kannattaja.
