Ero sivun ”Ahvenistonjärvi (35.237.1.004)” versioiden välillä
p (siirsi sivun Ahvenisto (35.237.1.004) uudelle nimelle Ahvenistonjärvi (35.237.1.004): Tekstin korvaus – ”Ahvenisto (35.237.1.004)” muotoon ”Ahvenistonjärvi (35.237.1.004)”) |
|||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä --> | {{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä --> | ||
| + | |||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| + | |||
| + | Järvi löytyy aivan Hämeenlinnan kaupungin keskustan lähettyviltä. Järvi on pieni 11 hehtaarin kokoinen, mutta syvä suppajärvi. Syvyyttä on paikoin jopa yli 30m. Järveen virtaa vettä ympäröivien harjujen pohjavesimuodostumista. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| + | |||
| + | Järvi ja ympäröivät harjut on suojeltu luonnonsuojelulailla, maa-aineslailla ja vesilailla. Harjujen alue kuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan, jonka suojeltu alue kattaa noin 80ha. Harjualue (kaiken kaikkiaan 130ha) on luokiteltu Natura-2000 alueeksi. Kaupunki perusti suojelualueen jo vuonna 1964, josta lähtien alueella on pyritty olemaan rakentamatta. | ||
| + | |||
| + | Järven vesi on kirkasta ja järvi on hyvässä kunnossa. Järven ongelmana on kuitenkin veden huono vaihtuvuus. Pintavesi ja pohjassa oleva vesi eivät vaihdu riittävän hyvin. Tästä syystä järven pohjassa on usein happikatoa. | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
| + | |||
| + | Harjualueella on hyvin monipuolinen ja kukoistava kasvillisuus. Harvinaisia lajeja löytyy useita. Harjuilla elää myös luontodirektiivin mukaan luokiteltu uhanalainen laji. | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
| + | |||
| + | Järvellä kalastus on kielletty. Uimapaikkoineen järvi on kuitenkin suosittu virkistyskohde. | ||
| + | |||
| + | Järven rannalta löytyy Ahveniston urheilukeskus ja "Apparan" maauimala, jotka on rakennettu 1951. Urheilukeskusta ja uimalaa on aiottu kunnostaa jo pidemmän aikaa, mutta kustannukset ovat olleet korkeat ja jakaneet mielipiteitä. Allasta ei ole käytetty sitten vuoden 1986. Museovirasto on kieltänyt altaan purkamisen. | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
| + | |||
| + | Alueella on myös mäkihyppytorni, jossa mm. Matti Nykänen on tehnyt ennätyksiä. Edellisen kerran tornista on hypätty 1995. | ||
| + | |||
| + | "Apparan" maauimalassa kisattiin vuoden 1952 kesäolympialaisissa. Altaassa uitiin kisojen viisiottelun uintiosuus. Allas rakennettiin, koska järven vesi oli liian kylmää 300m uintiosuutta varten. Järven rannalla oli myös kisojen miekkailuosuus, maastoratsastusosuus ja maastojuoksuosuus, joka kulki järven ympäri. Suomalaiset voittivat joukkuekilpailussa pronssia. Joukkueeseen kuuluivat Olavi Mannonen, Olavi Rokka ja Lauri Vilkko. | ||
| + | |||
| + | Järven rannalla on myös vanha amfiteatteri. | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
| + | *[http://www.hamewiki.fi/wiki/Ahvenisto] (Hämewiki) | ||
| + | *[http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/AhvenistonharjuVuorenharju(7108)] (ympäristö.fi) | ||
Nykyinen versio 14. toukokuuta 2014 kello 16.45
Järvi
Nimi: Ahvenistonjärvi
Järvinumero: 35.237.1.004
Vesistöalue: Leteenojan valuma-alue (35.237)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 9,98 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 1,88 km1 880 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Hämeenlinna
Maakunta: Kanta-Hämeen maakunta
ELY-keskus: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Järvi löytyy aivan Hämeenlinnan kaupungin keskustan lähettyviltä. Järvi on pieni 11 hehtaarin kokoinen, mutta syvä suppajärvi. Syvyyttä on paikoin jopa yli 30m. Järveen virtaa vettä ympäröivien harjujen pohjavesimuodostumista.
Nykytila ja suojelu
Järvi ja ympäröivät harjut on suojeltu luonnonsuojelulailla, maa-aineslailla ja vesilailla. Harjujen alue kuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan, jonka suojeltu alue kattaa noin 80ha. Harjualue (kaiken kaikkiaan 130ha) on luokiteltu Natura-2000 alueeksi. Kaupunki perusti suojelualueen jo vuonna 1964, josta lähtien alueella on pyritty olemaan rakentamatta.
Järven vesi on kirkasta ja järvi on hyvässä kunnossa. Järven ongelmana on kuitenkin veden huono vaihtuvuus. Pintavesi ja pohjassa oleva vesi eivät vaihdu riittävän hyvin. Tästä syystä järven pohjassa on usein happikatoa.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Harjualueella on hyvin monipuolinen ja kukoistava kasvillisuus. Harvinaisia lajeja löytyy useita. Harjuilla elää myös luontodirektiivin mukaan luokiteltu uhanalainen laji.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Järvellä kalastus on kielletty. Uimapaikkoineen järvi on kuitenkin suosittu virkistyskohde.
Järven rannalta löytyy Ahveniston urheilukeskus ja "Apparan" maauimala, jotka on rakennettu 1951. Urheilukeskusta ja uimalaa on aiottu kunnostaa jo pidemmän aikaa, mutta kustannukset ovat olleet korkeat ja jakaneet mielipiteitä. Allasta ei ole käytetty sitten vuoden 1986. Museovirasto on kieltänyt altaan purkamisen.
Tarut ja tositarinat
Alueella on myös mäkihyppytorni, jossa mm. Matti Nykänen on tehnyt ennätyksiä. Edellisen kerran tornista on hypätty 1995.
"Apparan" maauimalassa kisattiin vuoden 1952 kesäolympialaisissa. Altaassa uitiin kisojen viisiottelun uintiosuus. Allas rakennettiin, koska järven vesi oli liian kylmää 300m uintiosuutta varten. Järven rannalla oli myös kisojen miekkailuosuus, maastoratsastusosuus ja maastojuoksuosuus, joka kulki järven ympäri. Suomalaiset voittivat joukkuekilpailussa pronssia. Joukkueeseen kuuluivat Olavi Mannonen, Olavi Rokka ja Lauri Vilkko.
Järven rannalla on myös vanha amfiteatteri.
