Ero sivun ”Hattelmalanjärvi (35.233.1.003)” versioiden välillä
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| + | |||
| + | Järvi sijaitsee Hämeenlinnassa noin kilometrin länteen Valtatie 3 ja Turun Valtatie 10 liittymästä. Järven koko on noin 62ha ja keskisyvyys vain noin 0,7m. Järven alue ja järvi itsessään on pitkälle soistunut ja umpeenkasvanut. Järven vesi laskee Tyrynojaa pitkin Vanajaveteen. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| + | |||
| + | Järvi on luokiteltu Natura-2000 erityissuojelualueeksi. Järvi kuuluu lisäksi kansalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan ja on suojeltu luonnonsuojelulailla ja vesilailla. | ||
| + | |||
| + | Järvi soistuu koko ajan ja avoveden osuus pienenee. Matalassa vedessä viihtyvät lajit valtaavat järveä vähitellen. | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
| + | |||
| + | Järvellä elää monipuolinen vesi-, kahlaaja- ja ruokkilintujen lajisto. Alue on myös tärkeä muuttolintujen pysähdyspaikka. Järvellä voi havaita mm. luhtahuitin, suokukon, sinisuohaukan ja ruskosuohaukan. | ||
| + | |||
| + | Matalan veden ja soistumisen ansiosta osmankäämikkö, jotkin rantakasvit ja rannan koivikkovyöhyke valtaavat järven avovesialuetta. On epäilty että ne valtaavat jossain vaiheessa koko järven. | ||
| + | |||
| + | Järven kalakannasta ei ole tarkkaa tietoa, mutta sen epäillään koostuvan joistakin särkikaloista. Matala vesi aiheuttaa sen, että järvi voi talvella jäätyä pohjaan asti, jolloin kalat eivät selviä. | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
| + | |||
| + | Järven rannalle on rakennettu lintutorni. Järven lähellä on paljon asutusta ja kaksi kaupungin teollisuusaluetta. Itse järven rannalle ei ole rakennettu loma-asutusta. | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
| + | |||
| + | *[http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Hattelmalanjarvi(7113)] (ympäristö.fi) | ||
Versio 14. toukokuuta 2014 kello 20.56
Järvi
Nimi: Hattelmalanjärvi
Järvinumero: 35.233.1.003
Vesistöalue: Hämeenlinnan alue (35.233)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 25,29 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 2,87 km2 870 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Hämeenlinna
Maakunta: Kanta-Hämeen maakunta
ELY-keskus: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Järvi sijaitsee Hämeenlinnassa noin kilometrin länteen Valtatie 3 ja Turun Valtatie 10 liittymästä. Järven koko on noin 62ha ja keskisyvyys vain noin 0,7m. Järven alue ja järvi itsessään on pitkälle soistunut ja umpeenkasvanut. Järven vesi laskee Tyrynojaa pitkin Vanajaveteen.
Nykytila ja suojelu
Järvi on luokiteltu Natura-2000 erityissuojelualueeksi. Järvi kuuluu lisäksi kansalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan ja on suojeltu luonnonsuojelulailla ja vesilailla.
Järvi soistuu koko ajan ja avoveden osuus pienenee. Matalassa vedessä viihtyvät lajit valtaavat järveä vähitellen.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Järvellä elää monipuolinen vesi-, kahlaaja- ja ruokkilintujen lajisto. Alue on myös tärkeä muuttolintujen pysähdyspaikka. Järvellä voi havaita mm. luhtahuitin, suokukon, sinisuohaukan ja ruskosuohaukan.
Matalan veden ja soistumisen ansiosta osmankäämikkö, jotkin rantakasvit ja rannan koivikkovyöhyke valtaavat järven avovesialuetta. On epäilty että ne valtaavat jossain vaiheessa koko järven.
Järven kalakannasta ei ole tarkkaa tietoa, mutta sen epäillään koostuvan joistakin särkikaloista. Matala vesi aiheuttaa sen, että järvi voi talvella jäätyä pohjaan asti, jolloin kalat eivät selviä.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Järven rannalle on rakennettu lintutorni. Järven lähellä on paljon asutusta ja kaksi kaupungin teollisuusaluetta. Itse järven rannalle ei ole rakennettu loma-asutusta.
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
- [1] (ympäristö.fi)
