Ero sivun ”Kiikoisjärvi (35.153.1.001)” versioiden välillä
Rivi 3: | Rivi 3: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
+ | Järvi sijaitsee Kiikoisen kylän itäpuolella Sastamalassa Pirkanmaalla. Järvellä on kokoa 4,23km² ja syvyyttä enintään 4,7m. Järven keskisyvyys on noin 1,35m. Järvi kuuluu Kauvatsanjoen vesistöalueeseen. | ||
+ | |||
+ | Järveen laskee koillisesta Mouhijärvi Mouhijoen kautta. Kiikoisjärvi laskee puolestaa Piilijoen kautta Sääksjärveen lännessä. Järven veden keskiviipymä on vain 11 vuorokautta. | ||
+ | |||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
+ | |||
+ | Järvi on voimakkaasti rehevöitynyt, varsinkin pohjoisosasta, ja järven tilaksi on arvioitu välttävä. Järven lähivaluma-alueella on runsaasti maanviljelyä ja suoalueita, joista johtuen järven vesi on sameaa ja humuksen määrä on korkea. Happamuustaso on normaali. | ||
+ | |||
+ | 1980-luvulta lähtien järven tilaa on yritetty parantaa mm. vesikasvien niittämisellä, ruoppaamisella ja järveen laskeviin ojiin tehdyillä laskeutumisaltailla. Kalastuskunta on myös tehnyt hoitokalastusta pienentämällä särkikantaa. | ||
+ | |||
+ | Vuoden 2014 maaliskuussa yle[http://yle.fi/uutiset/kiikoisjarven_ja_mouhijarven_vesimaarat_uhkaavat_huveta/7153302] uutisoi Kiikoisjärven säännöstelyn muutoksesta. Vähälumisen talven seurauksena järven vedenkorkeus uhkaa laskea niin alas, että siitä aiheutuu haittaa järven virkistyskäytölle ja kalastolle. Pirkanmaan ELY-keskus on saanut luvan poiketa normaalista kevätsäännöstelystä. | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
+ | |||
+ | Järven pohjoisosa on linnustollisesti tärkeä alue. | ||
+ | |||
+ | Yleisimmät kalalajit ovat ahven, särki, taimen ja hauki. Istutettuja lajeja on mm. kuha ja karppi. | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
+ | |||
+ | Järven länsirannalla on leirikeskus Suviranta ja leirintäalue Rajalahti. Järvellä on lisäksi kolme yleistä uimarantaa. Järvellä järjestetään usein kalakilpailuja. Huolimatta siitä, että järvi on voimakkaasti rehevöitynyt, on järvi uimakelpoinen. Rannoilla onkin runsaasti loma-asutusta. | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== |
Versio 23. toukokuuta 2014 kello 14.43
Järvi
Nimi: Kiikoisjärvi
Järvinumero: 35.153.1.001
Vesistöalue: Piilijoen alue (35.153)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 423,74 ha
Syvyys: 4,66 m
Keskisyvyys: 1,35 m
Tilavuus: 5 727 130 m³0,00573 km³ <br />5 727 130 000 l <br />
Rantaviiva: 17,51 km17 510 m <br />
Korkeustaso: 59,6 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Sastamala
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Järvi sijaitsee Kiikoisen kylän itäpuolella Sastamalassa Pirkanmaalla. Järvellä on kokoa 4,23km² ja syvyyttä enintään 4,7m. Järven keskisyvyys on noin 1,35m. Järvi kuuluu Kauvatsanjoen vesistöalueeseen.
Järveen laskee koillisesta Mouhijärvi Mouhijoen kautta. Kiikoisjärvi laskee puolestaa Piilijoen kautta Sääksjärveen lännessä. Järven veden keskiviipymä on vain 11 vuorokautta.
Nykytila ja suojelu
Järvi on voimakkaasti rehevöitynyt, varsinkin pohjoisosasta, ja järven tilaksi on arvioitu välttävä. Järven lähivaluma-alueella on runsaasti maanviljelyä ja suoalueita, joista johtuen järven vesi on sameaa ja humuksen määrä on korkea. Happamuustaso on normaali.
1980-luvulta lähtien järven tilaa on yritetty parantaa mm. vesikasvien niittämisellä, ruoppaamisella ja järveen laskeviin ojiin tehdyillä laskeutumisaltailla. Kalastuskunta on myös tehnyt hoitokalastusta pienentämällä särkikantaa.
Vuoden 2014 maaliskuussa yle[1] uutisoi Kiikoisjärven säännöstelyn muutoksesta. Vähälumisen talven seurauksena järven vedenkorkeus uhkaa laskea niin alas, että siitä aiheutuu haittaa järven virkistyskäytölle ja kalastolle. Pirkanmaan ELY-keskus on saanut luvan poiketa normaalista kevätsäännöstelystä.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Järven pohjoisosa on linnustollisesti tärkeä alue.
Yleisimmät kalalajit ovat ahven, särki, taimen ja hauki. Istutettuja lajeja on mm. kuha ja karppi.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Järven länsirannalla on leirikeskus Suviranta ja leirintäalue Rajalahti. Järvellä on lisäksi kolme yleistä uimarantaa. Järvellä järjestetään usein kalakilpailuja. Huolimatta siitä, että järvi on voimakkaasti rehevöitynyt, on järvi uimakelpoinen. Rannoilla onkin runsaasti loma-asutusta.