Ero sivun ”Heikkilänjärvi (60.025.1.006)” versioiden välillä
Rivi 6: | Rivi 6: | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
+ | |||
+ | Järven kunnostamisesta on tehty kunnostushankealoite Pohjois-Pohjanmaan ympristökeskukselle syksyllä 2006. Järven kunnostustarve aiheutuu rehevöitymisestä, korkeista typpipitoisuuksista sekä vedenpinnan laskusta. Järvessä on myös esiintynyt kalakuolemia. Typpipioisuuksien nousun syyksi ei voitu määrittää tavanomaisia kasvimassan mätänemisestä ja peltojen valumavesistä aiheutuvia pitoisuuksien kohoamisia. Myöskään järven vedenpinnan alenemisen syytä ei kyetty selvittämään. | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== |
Versio 5. kesäkuuta 2014 kello 14.08
Järvi
Nimi: Heikkilänjärvi
Järvinumero: 60.025.1.006
Vesistöalue: Juopulinojan valuma-alue (60.025)
Päävesistö: Kiiminkijoki (60)
Perustiedot
Pinta-ala: 47,09 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 3,79 km3 790 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Oulu
Maakunta: Pohjois-Pohjanmaan maakunta
ELY-keskus: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Heikkilänjärvi sijaitsee Juopulin kylässä Oulussa. Se on kyläkeskuksen eteläreunalla noin seitsemän kilometrin päässä Ylikiimingin taajaman itäpuolella. Heikkilänjärvi on rikkonainen järviallas, jonka suurin pituus on itä-länsisuunnassa 1,1 kilometriä ja suurin leveys 0,7 kilometriä. Järven pohjoisranta rajoittuu avosuohon (Juopulinsuo), ja järven etelärannalla leviää Kotisuo. Muut rannat ovat osittain suomaastoa.
Nykytila ja suojelu
Järven kunnostamisesta on tehty kunnostushankealoite Pohjois-Pohjanmaan ympristökeskukselle syksyllä 2006. Järven kunnostustarve aiheutuu rehevöitymisestä, korkeista typpipitoisuuksista sekä vedenpinnan laskusta. Järvessä on myös esiintynyt kalakuolemia. Typpipioisuuksien nousun syyksi ei voitu määrittää tavanomaisia kasvimassan mätänemisestä ja peltojen valumavesistä aiheutuvia pitoisuuksien kohoamisia. Myöskään järven vedenpinnan alenemisen syytä ei kyetty selvittämään.