Ero sivun ”Kortteisen tekojärvi (57.063.2.001)” versioiden välillä
| Rivi 14: | Rivi 14: | ||
Kortteisen tekojärvi on todettu hyväksi kala- ja lintuvedeksi. Järveen on istutettu kuhaa, järvitaimenta, meritaimenta sekä kirjolohta. | Kortteisen tekojärvi on todettu hyväksi kala- ja lintuvedeksi. Järveen on istutettu kuhaa, järvitaimenta, meritaimenta sekä kirjolohta. | ||
| + | |||
| + | Pohjasta noussut turve on muodostanut lähes koko järven kattavan rahkalauttamosaiikin. Alueen turvelautoilla pesii runsaasti vesi- ja lokkilintuja. Arvokkaimpia lajeja ovat kuikka, härkälintu, silkkiuikku, lapasorsa ja punasotka. Lokkilintuja pesii peräti 7 lajia. Kortteinen on Keski-Pohjanmaan Evijärven ohella maamme vankin mustatiiran pesimäpaikka. Erikoisimpia Kortteisen varpuslintuja ovat olleet pensaskerttu, mustarastas ja satakieli. (Pyhännän metsätietokeskus.) | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
Versio 19. kesäkuuta 2014 kello 13.59
Järvi
Nimi: Kortteisen tekojärvi
Järvinumero: 57.063.2.001
Vesistöalue: Kortteisen alue (57.063)
Päävesistö: Siikajoki (57)
Perustiedot
Pinta-ala: 587,58 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 18,9 km18 900 m <br />
Korkeustaso: 103,9 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Siikalatva
Maakunta: Pohjois-Pohjanmaan maakunta
ELY-keskus: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Kortteisen tekojärvi (57.063.2.001)/Laavu ja veneenlaskupaikka
8. elokuu 2022 14:22
Veneenlaskupaikka (KI 8.8...
Järven erityispiirteet
Kortteisen tekojärvi sijaitsee Lamujoen yläjuoksulla Siikalatvan kunnassa Pohjois-Pohjanmaalla. Se on tekojärvi, jonka pinta-ala on 7,0 km², pituus noin 4,5 km ja suurin leveys noin 1,5 km. Järvi sijaitsee kantatien 88 eteläpuolella lähimmillään noin 3 kilometrin päässä Piippolan taajamasta.
Tekojärven säännöstely aloitettiin vuonna 1968.
Nykytila ja suojelu
Kortteisen tekojärven vedenväri on erittäin ruskeaa ja vesistö on rehevä.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Kortteisen tekojärvi on todettu hyväksi kala- ja lintuvedeksi. Järveen on istutettu kuhaa, järvitaimenta, meritaimenta sekä kirjolohta.
Pohjasta noussut turve on muodostanut lähes koko järven kattavan rahkalauttamosaiikin. Alueen turvelautoilla pesii runsaasti vesi- ja lokkilintuja. Arvokkaimpia lajeja ovat kuikka, härkälintu, silkkiuikku, lapasorsa ja punasotka. Lokkilintuja pesii peräti 7 lajia. Kortteinen on Keski-Pohjanmaan Evijärven ohella maamme vankin mustatiiran pesimäpaikka. Erikoisimpia Kortteisen varpuslintuja ovat olleet pensaskerttu, mustarastas ja satakieli. (Pyhännän metsätietokeskus.)
Asutus ja vesistön käyttötavat
Järven länsipäässä ja pohjoispuolella on harvaa maaseutuasutusta.
