Ero sivun ”Rautavesi - Liekovesi (35.131.1.001)” versioiden välillä
| Rivi 14: | Rivi 14: | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
| + | |||
| + | Järven nimi viittaa ehkä seudun tukinuittohistoriaan, sillä "lieko" tarkoittanee seudun murteissa kauan järven pohjassa tai suossa vettynyttä uppotukkia. | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
Versio 23. kesäkuuta 2014 kello 13.34
Järvi
Nimi: Rautavesi, Liekovesi
Järvinumero: 35.131.1.001
Vesistöalue: Rautaveden alue (35.131)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 3 027,96 ha
Syvyys: 26,32 m
Keskisyvyys: 4,96 m
Tilavuus: 150 440 000 m³0,15 km³ <br />150 440 000 000 l <br />
Rantaviiva: 111,94 km111 940 m <br />
Korkeustaso: 57,5 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Sastamala
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Rautavesi - Liekovesi (35.131.1.001)/Tervakallio Camping
12. kesäkuu 2014 19:01
Tervakallion leirintäalue...
Järven erityispiirteet
Liekovesi kuuluu Kokemäenjoen vesistöön ja sijaitsee Sastamalassa läntisellä Pirkanmaalla. Pinta-alaltaan järvi on 4,87 km². Liekovesi on matalahko läpivirtausjärvi, jonka keskisyvyys 2,2 metriä ja suurin syvyys 11 metriä. Liekoveden alapuolelta vesistö virtaa Kokemäenjokena Huittisten, Kokemäen, Harjavallan, Nakkilan ja Ulvilan kautta Poriin, missä se laskee Pihlavanlahden kautta edelleen Selkämereen. Liekoveden yläpuolella vesistössä on Rautavesi, joka virtaa lyhyen Vammaskosken kautta Liekoveteen. Lisäksi Vaunujoki tuo pohjoisesta vettä muun muassa Sastamalan Joutsijärvestä, Miekkajärvestä, Kyynäsjärvestä sekä Pikku- ja Isolattiojärvistä, ja Pasurinoja etelästä Ylistenjärvestä.
Liekovettä on säännöstelty vuodesta 1957 alkaen.
Nykytila ja suojelu
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tarut ja tositarinat
Järven nimi viittaa ehkä seudun tukinuittohistoriaan, sillä "lieko" tarkoittanee seudun murteissa kauan järven pohjassa tai suossa vettynyttä uppotukkia.
