Ero sivun ”Kalaton (35.886.1.008)” versioiden välillä
Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
+ | |||
+ | Kalaton sijaitsee Hämeenlinnassa noin 5km Rengon taajamasta etelään. Järvellä on pinta-alaa 8,3ha ja syvyyttä jopa 8m. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
+ | |||
+ | Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi tutki mm. Kalattoman tilaa vuoden 2006 kesällä. Tulosten mukaan järvi oli tuolloin melko karu. Näkösyvyys oli 2,2m. Vesi alkoi olla hapetonta viiden metrin syvyydessä jatkuen hapettomana aina pohjaan asti. Hapettomuus ilmentyi kohonneina ravinnepitoisuuksina eli rehevöitymisenä. Tutkimuksissa huomattiin myös, että vesi on happamoitunut eikä puskurointikykyä happamoitumista vastaan ollut oikeastaan ollenkaan. Järvi tila olisi muuten hyvä, mutta happamoituminen vaikuttaa arvioon laskevasti. Järven tilan arvioidaankin olevan tyydyttävän tasolla. | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== |
Nykyinen versio 4. heinäkuuta 2014 kello 11.34
Järvi
Nimi: Kalaton
Järvinumero: 35.886.1.008
Vesistöalue: Kaartjoen alaosan alue (35.886)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 8,08 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 1,24 km1 240 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Hämeenlinna
Maakunta: Kanta-Hämeen maakunta
ELY-keskus: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Kalaton sijaitsee Hämeenlinnassa noin 5km Rengon taajamasta etelään. Järvellä on pinta-alaa 8,3ha ja syvyyttä jopa 8m.
Nykytila ja suojelu
Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi tutki mm. Kalattoman tilaa vuoden 2006 kesällä. Tulosten mukaan järvi oli tuolloin melko karu. Näkösyvyys oli 2,2m. Vesi alkoi olla hapetonta viiden metrin syvyydessä jatkuen hapettomana aina pohjaan asti. Hapettomuus ilmentyi kohonneina ravinnepitoisuuksina eli rehevöitymisenä. Tutkimuksissa huomattiin myös, että vesi on happamoitunut eikä puskurointikykyä happamoitumista vastaan ollut oikeastaan ollenkaan. Järvi tila olisi muuten hyvä, mutta happamoituminen vaikuttaa arvioon laskevasti. Järven tilan arvioidaankin olevan tyydyttävän tasolla.