Ero sivun ”Kuluntajärvi (59.331.1.031)” versioiden välillä
Rivi 12: | Rivi 12: | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
+ | |||
+ | Kuluntajärvi on rehevä lintujärvi, jonka vesilinnusto on runsas ja monipuolinen. Alueella on myös huomattavaa merkitystä muutonaikaisena levähdys- ja ruokailualueena. | ||
+ | |||
+ | Järven rantoja kiertävät sara- ja ruoholuhdat, ja luoteis-, etelä- ja itäkärjissä on laajemmalti pajukkoista luhtanevaa. Vesikasvillisuudessa ulpukka (Nuphar lutea) ja uistinvita (Potamogeton natans) muodostavat laajoja kasvustoja. | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== |
Versio 7. heinäkuuta 2014 kello 14.46
Järvi
Nimi: Kuluntajärvi
Järvinumero: 59.331.1.031
Vesistöalue: Paltaselän lähialue (59.331)
Päävesistö: Oulujoki (59)
Perustiedot
Pinta-ala: 86,24 ha
Syvyys: 1,7 m
Keskisyvyys: 0,67 m
Tilavuus: 575 660 m³5,7566e-4 km³ <br />575 660 000 l <br />
Rantaviiva: 5,61 km5 610 m <br />
Korkeustaso: 142,1 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Kajaani
Maakunta: Kainuun maakunta
ELY-keskus: Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Kuluntajärvi sijaitsee Kajaanin pohjoispuolella Salmijärven, Kuluntalahden ja Jormuan kylien välissä. Se on noin yhden neliökilometrin laajuinen järvi. Järven veden pintaa on laskettu peltoalan saamiseksi. Kuluntajärvi laskee puroreittejä myöten pohjoiseen Jormuanlahteen. Järvi suurin syvyys on valle kaksi metriä.
Nykytila ja suojelu
Kuluntajärvi on matala, runsasravinteinen ja tummavetinen.
Kuluntajärvi on valtakunnallisen lintuvesiensuojeluohjelman kohde.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Kuluntajärvi on rehevä lintujärvi, jonka vesilinnusto on runsas ja monipuolinen. Alueella on myös huomattavaa merkitystä muutonaikaisena levähdys- ja ruokailualueena.
Järven rantoja kiertävät sara- ja ruoholuhdat, ja luoteis-, etelä- ja itäkärjissä on laajemmalti pajukkoista luhtanevaa. Vesikasvillisuudessa ulpukka (Nuphar lutea) ja uistinvita (Potamogeton natans) muodostavat laajoja kasvustoja.