Tuomiojärvi (14.291.1.002)

10 312 100 m³ <br />0,0103 km³ <br />10 312 100 000 l <br />

16 720 m <br />

Tuomiojärvi on melko iso järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Se sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa ja kuuluu Keski-Suomen ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Tuomiojärvi
Järvinumero: 14.291.1.002
Vesistöalue: Tuomiojärven - Palokkajärven alue (14.291)
Päävesistö: Kymijoki (14)

Perustiedot

Pinta-ala: 297,92 ha
Syvyys: 13,1 m
Keskisyvyys: 3,46 m
Tilavuus: 10 312 100 m³0,0103 km³ <br />10 312 100 000 l <br />
Rantaviiva: 16,72 km16 720 m <br />
Korkeustaso: 94,4 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Jyväskylä
Maakunta: Keski-Suomen maakunta
ELY-keskus: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Kuvat

Tuomiojärvi (14.291.1.002)/­Tuomiojärven uimaranta

17. kesäkuu 2019 13:38

Hieman levää

Kaikki kuvat järveltä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Tuomiojärvi sijaitsee keskeisellä paikalla jyväskylässä ja sen rannalla on mitä erilaisimpia toimintoja. Tärkein niistä on luultavasti rautpohjanlahden Natura2000 alue.

Nykytila ja suojelu

Vedenlaatua Tuomiojärvellä on seurattu tiiviisti vuodesta 1969 lähtien. Tällä hetkellä tila luokitellaan tyydyttäväksi, mutta tavoitteena on nostaa se hyväksi vuoteen 2021 mennessä. Vesi on ruskeaa ja humuspitoista ja järviluokitellaan lievästi reheväksi. pH on kuitenkin hyvällä tasolla, eli neutraali 7. Pääsyvänteessä on havaittu joka kesä sinilevää, joka aiheuttaa rajoituksia uimareille ja sekä loppukesästä, että -talvesta happikatoa syvänteessä. Happitilanne on heikentynyt 2000-luvulla, mutta syvännettä hapetetaan olojen parantamisksi.

Rautpohjanlahti luokitellaan tärkeäksi lintuvedeksi, jonka vuoksi alue on liitetty Euroopanlaajuiseen Natura2000-verkostoon

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

on kuitenkin lopetettu jo 1990-luvulla, mutta kanta on edelleen säilynyt. Muista kalalajeista testikalastuksissa on saatu ahvenia, särkikaloja, kiiskeä, lahnaa, pasuria ja salakkaa.

Lintukantaa on seurattu Rautpohjanlahden ja Eerolanlahden välisellä alueella jo 1960-luvulta lähtien eikä kannassa ole havaittu verkittäviä muutoksia. Alueella voi tavata mm. taveja, erilaisia sorsia, laulujoutsenia, nokikanoja ja silkkiuikkuja. Rautpohjanlahdella on myös lintutorni lintujen bongaamista varten.

Järven ranta-alueen kasvustoa on kattavimmin tutkittu Rautpohjanlahden ja Eerolanlahden alueilla. Molemmilla alueilla on leveät rantaluhtavyöhykkeet. Eerolanlahdella vyöhyke koostuu koivusta, pajusta, sarasta ja ruohosta. Luhtavyöhykettä reunustaa vehkaa ja ruokoa. Alueella on myös erilaisia alpikasveja. Rautpohjanlahden luhtavyöhyke koostuu metsästä, pajusta, sarasta ja ruohosta. Vedessä on ilmaversojen ja kelluslehtisten vyöhykkeitä. Ulpukoita on paljon. Alueelta on myös löydetty harvinaisiksi luokiteltuja purtojuurta ja taikinamarjaa.

Tuomiojärvessä on suuri määrä kasviplanktonia. Levistä yleisimpiä ovat piilevät, nielulevät, kultalevät ja panssarilevät. Syvänteissä on melko runsaasti sulkasääsken toukkia, jotka ovat ominaisia vähähappisille syvänteille.