Ero sivun ”Keskimmäinen - Alimmainen (04.115.1.001)” versioiden välillä
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä --> | {{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä --> | ||
| + | ==Yleistä== | ||
| + | Keskimmäinen - Alimmainen-järvi sijaitsee Mikkelin kunnan alueella Etelä-Savon maakunnassa. | ||
| + | Useissa lähteissä järvi on jaettu erikseen Alimmaiseen, Keskimmäiseen ja lisäksi Ylimmäiseen. | ||
| + | Keskimmäinen ja Alimmainen muodostavat yhdessä pinta-alaltaan 153,4 hehtaarin järven siten että Keskimmäisen osuus on 84 ha ja Alimmaisen 69,4 ha. (Pohjois-Savon Ympäristökeskus, 2004) | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| + | '''Keskimmäinen''' on keskisyvyydeltään 4,0 metriä ja mitattu maksimisyvyys on 15,0 metriä. Keskimmäisen rannat ovat loivia ja pohjanlaatu vaihtelee hieta-, hiesu- ja kivipohjasta pehmeisiin mutapohjiin. (Pohjois-Savon Ympäristökeskus, 2004) | ||
| + | Alimmainen on keskisyvyydeltään 2,3 metriä ja maksimisyvyys on 6,0 metriä. Rannat ovat loivia ja pohjanlaatu on pääosin mutaa. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| − | == | + | ==Vesikasvillisuus ja vesiluonto== |
| + | Vesikasvillisuudeltaan '''Keskimmäinen''' on ulpukkaa, järviruokoa sekä jouhisaraa. Myös vesisammalia on kohtalaisen paljon. '''Keskimmäisen''' alueelta on löydetty myös erittäin uhanalaista [http://fi.wikipedia.org/wiki/Henton%C3%A4kinruoho hentonäkinruohoa] (''Najas tenuissima''). | ||
| + | |||
| + | '''Alimmaisen''' kasvillisuus on samankaltaista ja vesikasvillisuus ilmentää järven olevan rehevöitynyt. Vesikasvillisuuden on havaittu lisääntyneen viime vuosikymmenten aikana. Samoin vesilinnusto on runsaampaa kuin ennen. (Pohjois-Savon Ympäristökeskus, 2004) | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
| + | '''Keskimmäisen''' rannoilla on paljon vapaa-ajan asuntoja ja myöskin viljeltyä peltomaata. | ||
| + | '''Alimmaisen''' rannoilla vapaa-ajan asuntoja on vähemmän mutta kuitenkin kohtalaisen paljon. | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
| + | |||
| + | ==Lähteet== | ||
| + | Pohjois-Savon Ympäristökeskus, Etelä-Savon Ympäristökeskus, 2004. Vesikasvillisuus pienten järvien tilan ilmentäjänä. | ||
Versio 8. heinäkuuta 2014 kello 15.28
Järvi
Nimi: Keskimmäinen, Alimmainen
Järvinumero: 04.115.1.001
Vesistöalue: Keskimmäisen valuma-alue (04.115)
Päävesistö: Vuoksi (04)
Perustiedot
Pinta-ala: 153,47 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 19,55 km19 550 m <br />
Korkeustaso: 78,9 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Mikkeli
Maakunta: Etelä-Savon maakunta
ELY-keskus: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Yleistä
Keskimmäinen - Alimmainen-järvi sijaitsee Mikkelin kunnan alueella Etelä-Savon maakunnassa. Useissa lähteissä järvi on jaettu erikseen Alimmaiseen, Keskimmäiseen ja lisäksi Ylimmäiseen.
Keskimmäinen ja Alimmainen muodostavat yhdessä pinta-alaltaan 153,4 hehtaarin järven siten että Keskimmäisen osuus on 84 ha ja Alimmaisen 69,4 ha. (Pohjois-Savon Ympäristökeskus, 2004)
Järven erityispiirteet
Keskimmäinen on keskisyvyydeltään 4,0 metriä ja mitattu maksimisyvyys on 15,0 metriä. Keskimmäisen rannat ovat loivia ja pohjanlaatu vaihtelee hieta-, hiesu- ja kivipohjasta pehmeisiin mutapohjiin. (Pohjois-Savon Ympäristökeskus, 2004)
Alimmainen on keskisyvyydeltään 2,3 metriä ja maksimisyvyys on 6,0 metriä. Rannat ovat loivia ja pohjanlaatu on pääosin mutaa.
Nykytila ja suojelu
Vesikasvillisuus ja vesiluonto
Vesikasvillisuudeltaan Keskimmäinen on ulpukkaa, järviruokoa sekä jouhisaraa. Myös vesisammalia on kohtalaisen paljon. Keskimmäisen alueelta on löydetty myös erittäin uhanalaista hentonäkinruohoa (Najas tenuissima).
Alimmaisen kasvillisuus on samankaltaista ja vesikasvillisuus ilmentää järven olevan rehevöitynyt. Vesikasvillisuuden on havaittu lisääntyneen viime vuosikymmenten aikana. Samoin vesilinnusto on runsaampaa kuin ennen. (Pohjois-Savon Ympäristökeskus, 2004)
Asutus ja vesistön käyttötavat
Keskimmäisen rannoilla on paljon vapaa-ajan asuntoja ja myöskin viljeltyä peltomaata.
Alimmaisen rannoilla vapaa-ajan asuntoja on vähemmän mutta kuitenkin kohtalaisen paljon.
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
Lähteet
Pohjois-Savon Ympäristökeskus, Etelä-Savon Ympäristökeskus, 2004. Vesikasvillisuus pienten järvien tilan ilmentäjänä.
