Ero sivun ”Pakasaivo (67.344.1.003)” versioiden välillä
Rivi 14: | Rivi 14: | ||
Pakasaivolla on metsähallituksen ylläpitämä taukopaikka. | Pakasaivolla on metsähallituksen ylläpitämä taukopaikka. | ||
+ | |||
+ | Pakasaivon muinaisjäännösalue kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin. Pakasaivon alueella retkeiltäessä olisi suositeltavaa käyttää merkittyjä kulkureittejä. | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== |
Versio 8. heinäkuuta 2014 kello 15.36
Järvi
Nimi: Pakasaivo
Järvinumero: 67.344.1.003
Vesistöalue: Valkeajoen valuma-alue (67.344)
Päävesistö: Tornionjoki (67)
Perustiedot
Pinta-ala: 7,58 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 2,59 km2 590 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Muonio
Maakunta: Lapin maakunta
ELY-keskus: Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Tornionjoen kansainvälinen vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Pakasaivo eli Lapin Helvetti sijaitsee Muonion kunnassa noin 15 kilometriä Äkäslompolosta länteen. Se on noin kilometrin pituinen rotkojärvi. Järvi sijaitsee hyvin jyrkkäreunaisessa, kapeassa rotkolaaksossa, jonka reunat ovat järven pohjoispäässä jopa 50 metriä vedenpinnan yläpuolella. Järven pohjoispäässä jyrkkä rinne jatkuu veden alla. Eteläpäässä rannat ovat matalat ja loivapiirteiset. Järveä ympäröivä kallioperä on montsoniittia. Geologian tutkimuskeskuksen tekemät kaikuluotaukset ja kairaukset ovat osoittaneet järven veden syvyydeksi noin 60 metriä. Järveen ei laske jokia, vaan sen vesi on peräisin pohjan lähteistä. Järveen laskee myös pieni puro rinteen reunalla olevien näköalapuuportaiden alta.
Pakasaivo on meromiktinen järvi, jossa ei tapahdu lainkaan pinta- ja pohjaveden vuoden kuluessa sekoittavaa kiertoliikettä. Järven vesi on normaalia järvivettä noin 12,5 metrin syvyyteen asti. Tämän jälkeen vesi muuttuu hyvin nopeasti hapettomaksi, ja sen rikkivetypitoisuus kasvaa huomattavaksi. Korkea rikkivetypitoisuus estää lahoamista, minkä vuoksi järveen vuosituhansien kuluessa uponneet veneet, puut yms. säilyvät maatumattomina ja muodostavat järven pohjan peittävän kerroksen.
Nykytila ja suojelu
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Asutus ja vesistön käyttötavat
Pakasaivolla on metsähallituksen ylläpitämä taukopaikka.
Pakasaivon muinaisjäännösalue kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin. Pakasaivon alueella retkeiltäessä olisi suositeltavaa käyttää merkittyjä kulkureittejä.
Tarut ja tositarinat
Pakasaivo on yksi Lapin saivojärvistä, joiden alla on uskottu olevan Saivo, saamelaisen uskomuksen vainajala, kuolleiden asuinpaikka. Saivossa asuvat vainajat olivat saivo-kansa. Saivo sijaitsi yleensä järven pohjassa olevan reiän toisella puolella. Pohjan alla, reiän toisella puolella oli toinen järvi, mutta ylösalaisin. Sen rannoilla asui ja eli saivo-kansa onnellista elämää, eläviin nähden päät alaspäin.
Aiheesta muualla
Wikipedia. Pakasaivo. Internet-sivu. Viitattu 8.7.2014. [1]