Kyrösjärvi (35.521.1.001)

997 668 000 m³ <br />0,998 km³ <br />997 668 000 000 l <br />

353 450 m <br />

Kyrösjärvi on iso järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Se sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa ja kuuluu Pirkanmaan ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Kyrösjärvi
Järvinumero: 35.521.1.001
Vesistöalue: Kyrösjärven lähialue (35.521)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)

Perustiedot

Pinta-ala: 9 606,61 ha
Syvyys: 47 m
Keskisyvyys: 10,38 m
Tilavuus: 997 668 000 m³0,998 km³ <br />997 668 000 000 l <br />
Rantaviiva: 353,45 km353 450 m <br />
Korkeustaso: 83,2 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Ikaalinen, Ylöjärvi, Hämeenkyrö
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Kuvat

Kyrösjärvi (35.521.1.001)/­Valtakunnallinen sinileväseuranta (Paijalanranta)

3. syyskuu 2024 08:24

Runsaasti levää

Kaikki kuvat järveltä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Kyrösjärvi on Ikaalisten reitin keskusjärvi Pirkanmaan maakunnassa. Järven ala on 96,1 km² ja se on Suomen järvien pinta-alatilastossa sijalla 47. Keskisyvyys on 10,4 metriä ja suurin syvyys 47 metriä.

Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 2627 km², josta vettä 8,9 %. Suurimmat järveen laskevat vesistöt ovat Vääräjoen alue (1166 km²), Jämijärven alue (388 km²), Sipsiöjärven alue (268 km²) ja Kovesjoen alue (255 km²).

Suurimmat saaret ovat Kontusaari (75 ha) ja Isosaari (74 ha).

Vedenkorkeus ja virtaama

Kyrösjärven vedenkorkeuksia on säännöstelty 1920-luvulta lähtien. Nykyinen säännöstelylupa on vuodelta 1987, mutta uuden voimalaitoksen rakennustöiden vuoksi nykysäännöstely alkoi vasta vuonna 1998. Kyrösjärven säännöstelyn alkuperäisinä tavoitteina olivat vesivoiman tuotanto sekä tulvasuojelu.

Säännöstelyä hoidetaan Kyröskosken voimalaitoksella. Kyrösjärven säännöstely on lyhytaikaissäännöstelyä, jolloin juoksutuksen muutokset tapahtuvat lyhyellä aikajänteellä. Erityisesti padon alapuolisella Pappilanjoella virtaama- ja vedenkorkeusvaihtelut ovat selviä.

Kyrösjärven nykyinen säännöstely on alentanut ylimpiä vedenkorkeuksia sekä kaventanut vedenkorkeuden vuotuista vaihteluväliä verrattuna aikaan ennen säännöstelyä. Ylimpien vedenkorkeuksien alentuminen on vähentänyt tulvavahinkoja. Myös keskivedenkorkeus on alentunut (16 cm). Kyrösjärvellä on säännöstelystä huolimatta säilynyt luonnonmukainen kesävedenpinnan aleneminen kohti loppukesää.

Säännöstelty ajanjakso 1987-2008
Kyrösjärven keskimääräinen lähtövirtaama vv. 1987-2008 28	m3/s
Kyrösjärvestä pienin lähtövirtaama vv. 1987-2008	0 m3/s
Kyrösjärven suurin lähtövirtaama vv. 1987-2008	122 m3/s
Kyrösjärven keskimääräinen vedenkorkeus vv. 1987-2008	NN+ 83,04 m
Kyrösjärven keskimääräinen vedenkorkeus kesäkuukausina (1.6.-31.8.) vv. 1987-2008	NN+ 83,13 m
Kyrösjärven alin vedenkorkeus vv. 1987-2008	NN+ 82,29 m
Kyrösjärven ylin vedenkorkeus vv. 1987-2008	NN+ 84,45 m
Keskimääräinen vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv. 1987-2008	1,19 m
Pienin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv. 1987-2008	0,77 m (v. 2007)
Suurin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv. 1987-2008	1,98 m (v. 1988)
Säännöstelyä edeltävä ajanjakso 1906-1920
Kyrösjärven keskimääräinen vedenkorkeus vv. 1906-1920	NN+ 83,16 m
Kyrösjärven keskimääräinen vedenkorkeus kesäkuukaisina (1.6.-31.8.) vv.1906-1920	NN+ 83,27 m
Kyrösjärven alin vedenkorkeus vv. 1906-1920	NN+ 82,29 m
Kyrösjärven ylin vedenkorkeus vv. 1906-1920	NN+ 84,84 m
Keskimääräinen vedenkorkeusero yhden vuoden aikana v. 1906-1920	1,69 m
Pienin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana v. 1906-1920	1,11 m (v.1917)
Suurin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana v. 1906-1920	2,33 m (v.1920)

Pintaveden lämpötilat ja jäähavainnot

Pintaveden lämpötilaa mitattiin vedenkorkeusasteikon tuntumassa vuosina 1962–1991. Havainnot tehtiin jopa päivä aamulla klo 8. Keskiarvo koko havaintojaksolla oli kesäkuussa 14,5, heinäkuussa 17,5 ja elokuussa 17,0 astetta.

Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on talvesta 1919–1920 alkaen ja havainnot päättyivät 1995 vedenkorkeushavaintopaikan lopetettua. Havaintopaikka sijaitsi Ikaalisten keskustan Vanhan Kauppalan lähettyvillä. Näköpiiri kattoi Toivolansaaren ja Kiviniemen välisen lahtimaisen alueen. Varhaisin jäätyminen oli 8. marraskuuta vuonna 1968, myöhäisin 29. tammikuuta 1930. Jäänlähdön ääripäivät olivat 19. huhtikuuta 1921 ja 24. toukokuuta 1941.

Jäänpaksuushavaintoja on SYKEn rekisterissä vuosilta 1961–1993. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus oli 53 cm, koko jakson ennätyspaksuus 80 cm helmikuulta 1984.

Tarut ja tositarinat

Kyrösjärvi laskee valjastetun Kyröskosken kautta Hämeenkyrön Kirkkojärveen. Kyröskoski on ollut Suomen muhkeimpia koskia, Hämeen Hälläpyöränä tunnettu. Se mainitaan jo vanhassa kansanrunossa, jonka Lönnrot sijoitti Joukahaisen suuhun:

Hämehes on Hälläpyörä, Kaatrakoski Karjalassa, ei oo Vuoksen voittanutta, yli käynyttä Imatran.

[Pirkanmaan luonto - Pirkanmaan kotiseutusarjan 1. osa]