Ero sivun ”Jonkeri (04.442.1.001)” versioiden välillä
Rivi 14: | Rivi 14: | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
+ | |||
+ | Helsingin Sanomat 22.7.2013. "Erämaahan kaavaillaan mökkikylää" [http://www.hs.fi/kotimaa/a1374378135702] | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== |
Nykyinen versio 31. heinäkuuta 2014 kello 14.25
Järven erityispiirteet
Jonkeri sijaitsee Vuoksen päävesistössä Kuhmon kaakkoiskulmassa. Se on sokkeloinen järvi, jonka suurimpia saaria ovat Uittosaari, Lammassaari, Kalmosaari ja Kontusaari. Järven vedet laskevat Lieksan suuntaan Jongunjokea pitkin. Se on suosittu melontareitti.
Nykytila ja suojelu
Kainuun luonnonsuojelupiiri ry ja Lentua-Seura ry, tiedote 27.3.2014:
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Asutus ja vesistön käyttötavat
Helsingin Sanomat 22.7.2013. "Erämaahan kaavaillaan mökkikylää" [2]
Tarut ja tositarinat
Jonkerinjärvessä on myös kaksi hautasaarina pidettyä Kalmosaarta, toinen niemen länsipuolella, toinen itäpuolella. Niihin liittyy perimätieto, jonka mukaan toinen saarista on ollut papin, toinen tavallisen väen hautapaikka.
Järven pohjoisrannalla on Jonkerin kiveksi sanottu paasi. Ilmeisesti Jonkerin kivi tuli valtakunnanrajan merkiksi vuoden 1617 Stolbovan rauhan rajaa maastoon merkittäessä. Sen jälkeen raja säilyi tällä kohdalla muuttumattomana yli 200 vuotta.
Aiheesta muualla
Wikipedia. Jonkeri. Internet-sivu. Viitattu 31.7.2014. [3]