Ero sivun ”Velaattajärvi (35.382.1.001)” versioiden välillä
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
Velaatanjärvi sijaitsee noin 27km Tampereen kaupungista koilliseen. Järvellä on pinta-alaa 4,06km² ja syvyyttä 22m. Järven vedet laskevat Kiimajokea pitkin Näsijärven Pöllöselälle Terälahden kohdalla. | Velaatanjärvi sijaitsee noin 27km Tampereen kaupungista koilliseen. Järvellä on pinta-alaa 4,06km² ja syvyyttä 22m. Järven vedet laskevat Kiimajokea pitkin Näsijärven Pöllöselälle Terälahden kohdalla. | ||
| + | |||
| + | Velaatanjärven valuma-alue on kooltaan 106km² ja järvien osuus siitä on noin 7%. Järvien osuus vaikuttaa siihen, kuinka vesi liikkuu alueella. Koska järvisyys on valuma-alueella pieni, aiheuttaa se mahdollisia tulvia peltoalueilla ja sitä kautta ravinteiden huuhtoutumista. Myös suuret veden laadun heilahtelut ja virtaaman vaihtelut ovat tyypillisiä tällaisille valuma-alueille. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
Versio 31. heinäkuuta 2014 kello 18.53
Järvi
Nimi: Velaattajärvi
Järvinumero: 35.382.1.001
Vesistöalue: Velaattajärven alue (35.382)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 397,53 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 22,72 km22 720 m <br />
Korkeustaso: 112 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Tampere
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Velaatanjärvi sijaitsee noin 27km Tampereen kaupungista koilliseen. Järvellä on pinta-alaa 4,06km² ja syvyyttä 22m. Järven vedet laskevat Kiimajokea pitkin Näsijärven Pöllöselälle Terälahden kohdalla.
Velaatanjärven valuma-alue on kooltaan 106km² ja järvien osuus siitä on noin 7%. Järvien osuus vaikuttaa siihen, kuinka vesi liikkuu alueella. Koska järvisyys on valuma-alueella pieni, aiheuttaa se mahdollisia tulvia peltoalueilla ja sitä kautta ravinteiden huuhtoutumista. Myös suuret veden laadun heilahtelut ja virtaaman vaihtelut ovat tyypillisiä tällaisille valuma-alueille.
Nykytila ja suojelu
Velaatanjärvi on lievästi rehevä järvi, jonka vesi on hieman ruskeansävytteistä. Järven veden laatu on arvioitu tyydyttäväksi.
Hertta-tietokannan mukaan järvellä on tehty veden laatu tutkimuksia 26 kertaa aikavälillä 1967-2012. Tuloksia on vuoteen 2009 asti ja käsittää 23 mittausta. Näytteenottajina ovat toimineet kunnallinen ympäristöviranomainen, Hämeen ELY-keskus ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys. Mittauksia on tehty pääasiassa kaksi kertaa vuodessa ja joka kolmas vuosi.
Mittauksissa hapen kyllästysaste oli päällysvedessä keskimäärin 86%. Syvyyden ollessa 11m happea oli 53% ja alusvedessä happea oli 18%. Alusveden hapen kyllästysaste vaihteli voimakkaasti. Vuosien 1980 ja 2006 talvinäytteissä oli happi kulunut loppuun alusvedestä, kun taas vuosien 1983 ja 1994 kesänäytteissä happea oli yli 40%. Selkeää nousu- tai laskusuhdannetta ei ole tuloksista nähtävissä.
Päällysveden kokonaisfosforipitoisuus on ollut keskimäärin 17µg/l ja alusvedessä fosforia oli 48µg/l. Alusvedessä korkein yksittäinen poikkeama oli vuodelta 1980, jolloin talvinäytteessä fosforia oli 150µg/l. Toinen suuri poikkeama on vuodelta 2009, jolloin pitoisuus oli 72µg/l. Sisäistä kuormitusta esiintyy jonkin verran, johtuen ajoittaisista alusveden ja väliveden (n. 10m) hapen vajauksista.
Kokonaistyppipitoisuutta mitattiin vain neljä kertaa. Päällysvedessä pitoisuus oli neljän tuloksen mukaan keskimäärin 580µg/l ja alusvedessä 877µg/l. Näkösyvyys mitattiin myöskin neljä kertaa ja keskiarvo oli 2,5m.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Asutus ja vesistön käyttötavat
Järven rannoilla ja lähialueella on runsaasti asutusta ja viljelyksiä.
