Ero sivun ”Lossujärvi (67.740.1.038)” versioiden välillä
| Rivi 10: | Rivi 10: | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
| + | |||
| + | Wikipedia: | ||
| + | |||
| + | Lossujärven pohjoissaamenkielinen nimi tarkoittaa Lohijärveä (luossa tai loassa = lohi). Tunnettu eräretkeilijä ja vaelluskirjailija Kullervo Kemppinen käsittelee Käsivarren paikannimistöä teoksessaan Haltian harteilla. Hän epäilee, että nimen taustalla voisi olla runsaan lohikalasaaliin järvestä joskus saanut lappalainen. Selitys ei sellaisenaan vaikuta todenmukaiselta. Nousulohta on todistettavasti tavattu Käsivarressa ylimmillään Lätäsenon Munnikurkkion tasalla (sijainti 68°57′58″N, 022°06′22″E). Lisäksi Poroenosta Munnikurkkion yläpuolelta on pyydetty kesällä 1994 lohen jokipoikanen, joka kertoo emokalujen nousseen sinne saakka. Poroenon alajuoksulta on vesireittiä pitkin vielä noin 50 kilometriä Lossujärvelle. Porojärven jälkeen reitti kapenee yhä pienemmäksi, matalammaksi ja louhikkoisemmaksi, eikä lohta ole koskaan todistettavasti tavattu edes Porojärvellä. Ainoa Käsivarren korkeimmissa vesistöissä elävä kalalaji on karuun ympäristöön sopeutunut rautu, eikä sekään kasva korkeimmilla elinalueillaan kovin suureksi. | ||
| + | |||
| + | Väärinkäsitys tai yleistys kalalajin kohdalta ei myöskään ole todennäköinen selitys, koska saamelaiset tunsivat lohen sangen hyvin erottaen sen muista lohikaloista. Näin alkuperäistä nimen taustaa voi nykyään vain arvailla. Ehkäpä se vain kuulosti jostakusta menneiden aikojen kulkijasta mukavalta. On myös mahdollista, että nimi on vuosien ja vuosikymmenten kuluessa muovautunut alkujaan aivan muuta tarkoittaneesta sanasta. Näin on käynyt monille muillekin Lapin paikannimille. Tämän toteaa Kemppinenkin Haltian harteilla teoksessaan. | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
Versio 4. elokuuta 2014 kello 10.29
Järvi
Nimi: Lossujärvi
Järvinumero: 67.740.1.038
Vesistöalue: Porojärven alue (67.74)
Päävesistö: Tornionjoki (67)
Perustiedot
Pinta-ala: 45,68 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 4,23 km4 230 m <br />
Korkeustaso: 809,1 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Enontekiö
Maakunta: Lapin maakunta
ELY-keskus: Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Tornionjoen kansainvälinen vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Nykytila ja suojelu
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tarut ja tositarinat
Wikipedia:
Lossujärven pohjoissaamenkielinen nimi tarkoittaa Lohijärveä (luossa tai loassa = lohi). Tunnettu eräretkeilijä ja vaelluskirjailija Kullervo Kemppinen käsittelee Käsivarren paikannimistöä teoksessaan Haltian harteilla. Hän epäilee, että nimen taustalla voisi olla runsaan lohikalasaaliin järvestä joskus saanut lappalainen. Selitys ei sellaisenaan vaikuta todenmukaiselta. Nousulohta on todistettavasti tavattu Käsivarressa ylimmillään Lätäsenon Munnikurkkion tasalla (sijainti 68°57′58″N, 022°06′22″E). Lisäksi Poroenosta Munnikurkkion yläpuolelta on pyydetty kesällä 1994 lohen jokipoikanen, joka kertoo emokalujen nousseen sinne saakka. Poroenon alajuoksulta on vesireittiä pitkin vielä noin 50 kilometriä Lossujärvelle. Porojärven jälkeen reitti kapenee yhä pienemmäksi, matalammaksi ja louhikkoisemmaksi, eikä lohta ole koskaan todistettavasti tavattu edes Porojärvellä. Ainoa Käsivarren korkeimmissa vesistöissä elävä kalalaji on karuun ympäristöön sopeutunut rautu, eikä sekään kasva korkeimmilla elinalueillaan kovin suureksi.
Väärinkäsitys tai yleistys kalalajin kohdalta ei myöskään ole todennäköinen selitys, koska saamelaiset tunsivat lohen sangen hyvin erottaen sen muista lohikaloista. Näin alkuperäistä nimen taustaa voi nykyään vain arvailla. Ehkäpä se vain kuulosti jostakusta menneiden aikojen kulkijasta mukavalta. On myös mahdollista, että nimi on vuosien ja vuosikymmenten kuluessa muovautunut alkujaan aivan muuta tarkoittaneesta sanasta. Näin on käynyt monille muillekin Lapin paikannimille. Tämän toteaa Kemppinenkin Haltian harteilla teoksessaan.
